JYUnity

Sprinttitykki Joni Mäki tietää jo, miltä Pekingin olympianousut tuntuvat. Hän luistelee Pekingin olympialaisten 3,3 kilometrin arvokisarataa Jyväskylän yliopiston Vuokatin hiihtolaboratoriossa. Virtuaalilatu auttaa pitämään ajatukset tiukasti kisakaupungissa.

Joni Mäki saa pian pistellä parastaan, sillä Pekingin vapaan sprinttiradan kovin nousu lähestyy. Leveä hiihtomatto nousee sihisten oikeaan nousukulmaan, ja Mäki pitää katseen tiukasti laboratorion seinälle heijastetulla ladulla.

Neljän kierroksen jälkeen Mäki jo tietää, miltä nousut Pekingissä tuntuvat.

”Työpätkät alkavat hahmottua mukavasti ja reitti menee selkäytimeen”, sanoo Joni Mäki.

Pekingin laskut hän joutuu kuitenkin vielä kuvittelemaan mielessään. Alamäessä Mäki tarttuu mattoa kiertävään kaiteeseen ja laskettelee vauhdilla rullaavan maton mukana rullasuksillaan. Laskujen todellinen luonne selviää vasta paikan päällä helmikuussa 2022.

Maalisuoralle kaarrettaessa Mäen vauhti on 30 kilometriä tunnissa, vastassa on virtuaalinen yleisö ja maalissa kehut tulevat valmentaja Juho Haloselta saman tien.

”Minkä verran hörppäsi lopussa?”, Halonen kyselee.

Testin aikana valmentaja Juho Halonen seuraa suoritusta monella näytöllä ja säätää tarvittaessa hiihtomaton vauhtia.

Samaan aikaan, kun Mäki hiihti, Halonen teki oman urakkansa kolmen tietokoneen ääressä. Yhdestä Halonen välitti Mäelle latuanimaation Pekingin vuoristomaisemista. Toisella hän sääti hiihtomaton vauhtia vastaamaan Mäen harjoituksen tavoitetta. Kolmannella koneella Halonen ohjasi videokuvausta:

”Otamme videota suorituksen aikana niistä vaiheista, joita haluamme tutkia jälkikäteen tarkemmin. Testihiihdon aikana tapahtuu niin paljon, että kaikkea ei voi analysoida siinä hetkessä”, Halonen kertoo.

Tutkimustietoa viedään huippu-urheilun tueksi kentälle

Pekingin virtuaalisen kisaradan Vuokattiin ovat tehneet Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö ja Kajaanin ammattikorkeakoulu yhteistyönä osana alueellista CEMIS-yhteistoimintaa.

Projektipäällikkö Anni Hakkarainen työskentelee liikuntateknologian yksikön tiloissa Snowpoliksessa Vuokatissa.

Liikuntateknologian yksikkö sijaitsee Vuokatin Urheiluopiston kupeessa ja kouluttaa maistereita ja tohtoreita. Se myös vie aktiivisesti tutkimustietoa huippu-urheilun kentälle: talossa syntyy menetelmiä, joilla urheilijan suorituskykyä tai tekniikkaa voidaan mitata entistä paremmin.

Tutkimuksia tehdään hiihtolaboratorion ohella ulkona maastossa sekä suksitestauslaboratoriossa ja hiihtotunnelissa. Yksikköä johtaa professori Vesa Linnamo.

Virtuaaliset kisaladut ovat mukana myös syksyllä alkaneessa Älylatu-hankkeessa. Siinä kehitetään editorityökalua, jolla virtuaalireittejä voidaan tehdä entistä helpommin. Liikuntateknologian yksikön kumppaneita hankkeessa ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy sekä Oy C.E. Lindgren AB ja Vuokatti Sport.

”Virtuaalisten arvokisaympäristöjen lisäksi kehitämme myös esimerkiksi hahmontunnistusta, jolla voidaan tukea automaattisen liikeanalyysin kehittämistä. Tuemme myös uusien hiihtovälineisiin integroitujen voimasensoriprototyyppien validointia ja tutkimme hiihtoa uudenlaisella tekolatuinnovaatiolla”, kertoo projektipäällikkö Anni Hakkarainen Vuokatin liikuntateknologian yksiköstä.

Virtuaaliladun pohjatiedot haettiin kävellen Pekingin laduilta

Vuokattiin rakentunut virtuaalinen arvokisaympäristö sai alkunsa, kun Olli Ohtonen ja projektitutkija Teemu Lemmettylä vierailivat Pekingissä olympialaisten maisemissa lokakuussa 2018. Lunta ei ollut, kun kaksikko kiersi ja kuvasi keskeneräisiä latupohjia.

Olli Ohtonen on linkki urheilijoiden, valmennuksen ja tutkimuksen välillä. Kuva: Jesse Väänänen

Laserkeilattua maastodataa ei ollut Pekingistä saatavilla.

”Myöhemmin saimme järjestäjiltä hieman videokuvaa, latuprofiilit sekä pohjakartastoa”, Ohtonen kertoo virtuaalilatujen alkudatasta.

Tohtori Olli Ohtonen on tehokas linkki Jyväskylän yliopiston tutkimuksen ja huippu-urheilijoiden välillä. Hän työskentelee Jyväskylän yliopistossa tutkijatohtorina sekä Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitysjohtajana. Urheilijan arkeen hänet sitovat myös työt Iivo Niskasen ja Turo Sipilän henkilökohtaisena valmentajana.

”Pyrimme auttamaan lumilajien valmentajien ja urheilijoiden kehittymistä. Työtämme voi sanoa erittäin soveltavaksi tutkimukseksi. Usein aiheet nousevat kentältä urheilijoilta ja valmentajilta, ja yritämme löytää niihin ratkaisun”, Olli Ohtonen kuvailee.

Koronarajoitusten vuoksi Vuokatin virtuaalilatutiimi ei ole päässyt Pekingin kisapaikalle uudestaan. Virtuaalinen ennakkotuntuma on tullut hiihtäjille tarpeeseen, sillä olympialaisten esikisoja Pekingissä ei päästy järjestämään.

Onko Vuokatin virtuaalisen arvokisaympäristön kaltaista laitteistoa muualla käytössä?

”Minulla on käsitys, että ruotsalaisilla ja norjalaisilla on omanlaisensa simulaatioympäristöt”, sanoo Ohtonen.

Tarvitaanko virtuaaliladuille myös simuloituja kanssakilpailijoita?

Vuokatin virtuaaliladut ovat nyt maajoukkueiden käytössä. Latuja ovat jo testanneet hiihtäjien ohella myös ampumahiihtäjät. Maajoukkueen leirit tuovat lisää testaajia syksyn mittaan. Tulevaisuudessa harjoittelua virtuaalisilla kisaladuilla voisi tarjota esimerkiksi Vuokatti Sport.

Harjoituskausi on sujunut suunnitellusti, sanoi Joni Mäki syyskuun alussa Vuokatissa.

Seuraavan kerran Joni Mäki pääsee testaamaan kuntoaan Vuokatin virtuaaliladulle syyskuun lopussa. Mäen ajatukset ovat jo vahvasti Pekingin vapaan sprinttikisassa, joten laboratorion latukin siitä sopivasti muistuttaa.

”Olympialaisten vapaan sprintti on minulle once-in-a-lifetime -tilaisuus. Katse on siellä”, sanoo 26-vuotias Joni Mäki, joka voitti parisprintin MM-hopeaa Risto-Matti Hakolan kanssa Oberstdorfissa helmikuussa 2021.

Suomen Olympiakomitea valitsee urheilijoita Pekingin koneeseen tammikuuhun 2022 saakka.

Tutkimus- ja kehitystyö Vuokatin virtuaalilatujen parissa jatkuu. Jatkossa myös urheilijan pitäisi päästä säätämään helposti esimerkiksi maton vauhtia kesken harjoituksen, sanoo Olli Ohtonen.

Entäpä tarvitaanko ladulle virtuaalisia kanssakilpailijoita?

”Miksipä ei siellä voisi olla virtuaalisia kilpakumppaneita säädettynä haluttuun vauhtiin”, sanoo Olli Ohtonen.

Lisää tietoa Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian tutkimuksesta ja koulutuksesta löydät: https://www.jyu.fi/sport/fi/liikuntateknologia