JYUnity

Sanna Nuutinen opiskelee Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa perheopintoja. Opintojen saavutettavuus on ehdoton edellytys aistivammaisen henkilön opiskelun onnistumiselle.

”Opiskelu hyödyllistä ja antoisaa, mutta aistivammaisena se on erilaista. Saavutettavuus ja esteettömyys ovat opiskelun välttämättömiä edellytyksiä”, toteaa avoimessa yliopistossa perheopintoja opiskeleva Sanna Nuutinen. Näiden edellytysten toteutumista vaatii myös keväällä voimaan tullut laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. 

Kun kuulonäkövammainen nainen perehtyy oppimateriaaleihin, hän saa apua tulkilta ja apuvälineistä. Ruudunlukija ja pdf-tiedoston suurennus ovat jatkuvassa käytössä. Nuutisen kohdalla kapea jäljellä oleva näkökyky mahdollistaa jonkin verran lukemista ja sisäkorvaistute kuulemista. 

Espoossa asuva Nuutinen opiskelee avoimessa yliopistossa monitieteisiä perheopintoja verkon välityksellä. Opinnot tukevat häntä Suomen kuurosokeat ry:n kommunikaatiotyöntekijän työssä, jossa hän auttaa aistivammaisia ja heidän perheitään. Nuutinen on onnellisessa asemassa, sillä työnantaja tukee häntä opiskelussa. 

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää, että korkeakoulujen sekä julkisten kirjastojen digitaalisten palveluiden oltava kaikille saavutettavia ja esteettömiä. Taustalla on EU:n saavutettavuusdirektiivi, johon perustuva laki astui voimaan huhtikuussa. Sen soveltaminen alkaa portaittain syyskuun lopussa. 

”Lakimuutos on tarpeellinen. Toivon, että se otetaan vakavasti. Tavoite on, että saavutettavuus otetaan huomioon laajasti ja että palvelut ovat yhdenvertaisia kaikille. Osaamista ja tietoa on hyvin tarjolla. Kannustan ottamaan suunnittelu- ja testausvaiheisiin mukaan tahoja, joilla on kokemusta aistivammaisuudesta”, kertoo Nuutinen. 

Ratkaisuja, joilla opiskelija pystyy opiskelemaan itse 

Avoimen yliopiston verkko-opinnot sopivat Nuutiselle. Niitä voi suorittaa omaan tahtiin tutussa ympäristössä. Onnistumisen kannalta olennaista on digitaalisten opintojen saavutettava toteutus: se, että opiskelumateriaali on jokaisen tarkasteltavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi videotallenteiden tekstityksiä ja kuvan laatua, verkkosivujen suunnittelua, kuvien tekstejä ja aineistoa, joka on ruudunlukijan luettavissa. 

”Saavutettavuuden huomioon ottaminen ei ole hankalaa, mutta se on mietittävä ja toteutettava huolella. Törmään jatkuvasti hienoihin verkkosivuihin, joita kaikki eivät voi lukea. Esimerkiksi kontrasti, kirjasintyyli, värit, runsaus ja rakenne vaikuttavat luettavuuteen”, kertoo Nuutinen. 

Kun Nuutinen aloitti opintonsa avoimessa yliopistossa, hän kohtasi opettajiaan ja esteettömyysyhdyshenkilön yksilöllisten järjestelyjen suunnittelukokouksessa. Siinä pohdittiin yhdessä hänelle sopivat opiskeluun liittyvät käytännöt, esimerkiksi e-aineistojen käyttöön ja laina-aikoihin liittyen. 

”Ei ole tarkoitus, että asioita tehdään puolesta, vaan että opiskelija pystyy opiskelemaan itse”, Nuutinen toteaa. 

Saavutettavuus on myös palvelua ja kohtaamista, sitä että asioihin halutaan etsiä ratkaisuja vaikkapa asiakaspalvelussa tai teknisessä tuessa. Opiskeluun liittyvässä kommunikaatiossa ja yhteisissä materiaaleissa saavutettavuuden huomioon ottaminen koskettaa myös opiskelijakollegoita. 

Saavutettavuus on nykyään osa palvelua 

”Kyse on yhdenvertaisuudesta ja mahdollisuudesta käyttää palveluita. Saavutettavuus ja esteettömyys edellyttävät sekä teknisiä että pedagogisia ratkaisuja”, toteaa DigiCampus -hankkeen Esteettömyys ja saavutettavuus (ESA) –osahanketta koordinoiva Tarja Ladonlahti. Hanke tuottaa tukea ja koulutusta saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämiseksi korkeakouluille, mallintaa saavutettavaa digitaalista opintojaksoa sekä etsii hyviä käytänteitä ja välineitä saavutettavuuden testaamiseksi ja parantamiseksi. Sanna Nuutinen toimii osahankkeen ohjausryhmässä. Opiskelijan roolissaan hän antaa palautetta käytössä olevien järjestelmien, sivustojen ja sisältöjen saavutettavuudesta 

Saavutettavuus on olennainen osa palvelujärjestelmiä. Moni asia, joka on aiemmin ollut käyttäjien henkilökohtaisten apuvälineiden varassa, on nyt osa palvelua. Muutoksesta hyötyvät myös muut kuin aistivammaiset. Monet ratkaisuista auttavat esimerkiksi lukivaikeuksien kohdalla. 

”Uusi laki kiinnostaa ja herättää kysymyksiä korkeakouluissa. On paljon tahtoa tehdä asiat oikein, mutta vielä tarvitaan lisää osaamista, uusia toimintatapoja ja tavoitteellista tekemistä, jotta lain edellyttämät tavoitteet saavutetaan”, arvioi Ladonlahti.