JYUnity

Mikä pitää ihmisen kiinni työssä vielä lomallakin – ja kuinka lomakaudesta saa otettua kaiken palauttavan voiman irti?

Lomalle laskeutuminen on hyvä aloittaa jo ennen kesäloman alkua. Median julkistamat lomanaloitusvinkit pitävät usein paikkansa myös tieteen silmissä: vaihda maisemaa ja käytä aikaasi mukavaan puuhasteluun.

Työstä irrottautumiseen vaikuttavat niin työtilanne ja työyhteisön kulttuuri kuin henkilön oma persoonallisuus. Täydestä vauhdista työtekoa on vaikea lopettaa, joten yleinen ohje onkin työtahdin hidastaminen kesäloman lähestyessä.

”Psykologista palautumista edistävistä osa-alueista on jo paljon tutkimusnäyttöä. Ne voivat toimia ohjenuorana tasapainoista ja palauttava lomaa suunnitellessa”, psykologian yliopistonlehtori Mari Herttalampi vinkkaa ja suosittelee tutustumaan esimerkiksi DRAMMA-mallin neuvoihin.

Työstä irrottautumista voi tukea esimerkiksi aivan uuden, omaan työhön liittymättömän taidon oppimisella. Viikoittainen harrastus tai kesälomaprojekti voi viedä tehokkaasti ajatuksia pois työasioista ja kehittävä tekeminen tuoda onnistumisen kokemuksia.

Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa loma ja arjen palautuminen saattavat kuitenkin muuttua helposti suorittamiseksi.

”Sen sijaan, että tehtäisiin asioita siksi, koska niiden tekeminen on kivaa, keskistymme monesti itsemme kehittämisen näkökulmaan”, Herttalampi huomauttaa.

Älä suorita lomaasi

Ero mukavan puuhan ja suorituskeskeisen tekemisen välillä voi olla hienovarainen, mutta psykologisen palautumisen kannalta merkittävä. Pelkkä rentoutuminen voi tuottaa vaikeuksia.

”Helposti voi käydä niin, että kesäloma haalitaan huomaamatta täyteen erilaisia palauttavaksi tarkoitettuja aktiviteetteja. Lomalla – ja arjessa – on kuitenkin tärkeä jättää tilaa myös niille hetkille, joina ei tarvitse tehdä muuta kuin hengitellä”, Herttalampi sanoo.

Loman palauttavuuteen vaikuttavat kuitenkin myös muukin kuin se, kuinka itse pystyy lomansa viettämään. Herttalampi toivoisi, että myös organisaatiot tukisivat paremmin lomalle lähtemistä ja lomalla rentoutumista.

Organisaatiokulttuuri vaikuttaa myös lomailijaan

Kun jäät lomalle, koetko, että sinun odotetaan pitävän työpuhelin ladattuna? Tai voidaanko työyhteisössä hieman höllätä ennen lomakautta?

Organisaation tai tiimin sisällä vallitseva kulttuuri vaikuttaa suuresti niin lomalle jäämiseen kuin lomalla tapahtuvaan psykologiseen palautumiseen.

”Kulttuuri voi muodostua helposti sellaiseksi, jossa paine reagoida kaikkeen nopeasti myös vapaa-ajalla ja loman aikana kasvaa.”

Lomien lähestyessä on helposti havaittavissa, minkälainen ilmapiiri työyhteisössä on ja millaisia arvoja arjessa toteutetaan. Tiimin ja organisaation viestintäkulttuuri vaikuttaa niin arjessa kuin lomalla.

”Työhyvinvointia tulisi tarkastella aina myös organisaation näkökulmasta, eikä vain yksilökeskeisesti. Jos johdon viesti lomien lähestyessä on, että ’menkäähän lepäämään, jotta jaksatte taas syksyllä’, ei se ainakaan tue psykologista palautumista loman aikana. Sen sijaan esihenkilö voisi selvästi viestiä lomalle jäämisen tärkeyttä”, Herttalampi toteaa.

Vapaa-aikaa arvostavan kulttuurin lisäksi esimerkiksi avoimuus ja läpinäkyvyys työvuorojen ja lomajaksojen jakamisen suhteen voi tehdä lomalle laskeutumisesta helpompaa ja tukea kokemusta oikeudenmukaisuudesta työyhteisössä.

Lomatunnelma saa jatkua vielä töihinpaluun aikaan

Palautumista tulisi tapahtua myös muulloin kuin loman aikana, eivätkä lomalla saadut palautumisen hyödyt välttämättä kanna kauas syksyyn. Tutkimusten mukaan joitakin keinoja loman hyötyjen venyttämiseen kuitenkin löytyy.

”Kouluissa lapsia usein pyydetään kirjoittamaan ensimmäinen kirjoitustehtävä kesälomasta, ja siitä mitä he loman aikana puuhasivat. Tämä on itse asiassa oikein toimiva keino lomalla hankitun energian säilyttämiseen – lomatuntemuksien muistelu”, Herttalampi toteaa.

Vinkki on toimiva myös työssäkäyvillä. Loman jälkeen työpaikalle palatessa kannattaa siis käyttää aikaa myös loman tunnelmointiin ja muisteluun.