Kahden kuukauden tutkijavierailu Jyväskylään johdatteli toksikologi Ana Juan-Garcían vähän tutkitun aiheen ääreen. Sosiologi Loredana Ivan puolestaan haluaa tietää, miksi suomalainen yksinasuva seniori käyttää kännykän pikaviestipalveluita useammin kuin yksinasuva espanjalainen ikätoverinsa.

Sosiologi Loredana Ivanin tutkimusaiheeseen liittyy tuhannen taalan kysymyksiä: miten eläkeiän saavuttavat kansalaiset käyttävät kännyköitään? Ottavatko seniorit eläkepäivien koittaessa uusia sovelluksia käyttöön vai päinvastoin, hiipuuko käyttö?

Ivan on kotoisin Romaniasta ja maa kulkee ikääntymiskehityksen keulassa.

”Vuonna 2050 Romania tulee olemaan Euroopan vanhin maa. Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti”, sanoo apulaisprofessori Ivan.

Ikääntymisen ja mobiililaitteiden käytön yhteydessä on vielä monta selvitettävää seikkaa, joista on apua digitaalisen kehityksen ennakoimisessa.

Osa vastauksista piilee tutkimusaineistossa, jota Ivanin ohella tulkitsee myös vierailua isännöivä apulaisprofessori Sakari Taipale Jyväskylän yliopistossa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä. Kyseessä on ainutlaatuinen aineisto, jolla päästään vertailemaan yli 65-vuotiaiden kansalaisten medialaitteiden käyttöä seitsemässä eri maassa. Suomikin on mukana.

”Vastaavia kyselyaineisto ja ei ole muita ja kaikkiaan tiedämme vain vähän yli 70-vuotiaiden digitaalisten laitteiden ja sovellusten käytöstä”, sanoo Taipale.

”On ainutlaatuista, että samoja ihmisiä on päästy haastattelemaan useina vuosina ja seuraamaan kuinka teknologian käyttö muuttuu heidän ikääntyessään.”

Osa eläkeikäisistä ottaa lisää sovelluksia käyttöönsä eläkkeellä, osa puolestaan vähentää käyttöä. Syyt ovat sidonnaisia moneen asiaan ja maiden väliset erot voivat olla suuria: kännykän käyttöön vaikuttavat niin maan digitaaliseen kulttuurin kehitysvaihe, perherakenteet, yksinasuminen kuin terveydentilakin.

Suomessa yksinasuvien osuus yli 65-vuotiaista määrä on Euroopan suurimpia.

”Suomessa yksinasuvien vanhusten ja kännykän pikaviestitoimintojen käytön yhteys on vahvempi kuin esimerkiksi Espanjassa. Miksi näin on, sitä pitää vielä tutkia lisää. Tarvitsemme lisää tietoja ikääntyneiden kännykän käytön motiiveista”, sanoo Ivan, joka työskentelee Bukarestissa toimivassa National University of Political Studies and Public Administration (SNSPA) -yliopistossa.

Ympäristömyrkyille herkkä vesikirppu toi toksikologit yhteen

Maljassa uivat vesikirput (Daphnia Magna) ovat pitäneet Ana Juan-Garcían kiireisenä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Jyväskylässä. Kotiyliopistossaan Valenciassa apulaisprofessori García on tutkinut, miten homemyrkyt eli mykotoksiinit vaikuttavat nisäkäsoluihin. Tutkijavierailulla Jyväskylässä hän on oppinut yhtä ja toista vesiekosysteemien tärkeästä lenkistä, vesikirpusta.

”Miten kirput pudottavat kuorensa, miten niitä ruokitaan ja miten tärkeitä ne ovat vesien ekosysteemeissä”, luettelee García.

Ekotoksikologi  Eeva-Riikka Vehniäinen Jyväskylän yliopistosta on johdatellut Garcían niin vesikirppujen biologiaan, ruokintaan kuin laajemmin ympäristömyrkkyjen vaikutuksiin vesiekosysteemeissä.

Ympäristömyrkyille herkkä vesikirppu on oiva indikaattori ekotoksikologiassa: sen tila kertoo nopeasti, millainen tilanne vesistössä on vierasaineiden suhteen. Ana Juan-García haluaa tutkia lisää, miten luonnossa syntyvät homemyrkyt vaikuttavat vesieliöihin kuten vesikirppuihin.

Ilmastonmuutos lisää homemyrkkyjä – miten havaita vierasaineet varhaisessa vaiheessa

Vehniäisen kanssa keskustellessa on syntynyt yhteinen tutkimusaine, jota ei ole vielä juurikaan tutkittu:  Millaisia ovat Fusarium-homeiden tuottamien homemyrkkyjen – enniatiinien ja beauverisiinin –  vaikutukset vesikirppuihin ja viherleviin.

”Olin jo tutkinut enniatiinien ja beauverisiinin vaikutuksia seeprakaloihin, ja siitä oli helppoa laajentaa tutkimusta muihin vesieliöihin”, sanoo Ana Juan-García.

Homemyrkkyjä syntyy luonnossa homesienien aineenvaihduntatuotteina. Niitä päätyy myös vesiin esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilta ja homesienten saastuttamilta pelloilta. Ilmastonmuutos näyttää lisäävän homemyrkkyjen tuotantoa ja uusien mykotoksiinien esiintymistä, sillä lämpötilan nousu ja kosteuden lisääntyminen suosivat homeiden kasvua.

Lämpenevät vedet myös muuttavat vesieliöiden fysiologiaa ja metaboliaa ja vierasaineiden käyttäytymistä vesistöissä.

Eeva-Riikka Vehniäisen omat tutkimukset keskittyvät toksisuuden mekanismeihin ja etenkin reseptorien välittämiin myrkkyvasteisiin.

Vehniäisen tavoitteena on kehittää biomarkkereita, jotka kertovat esimerkiksi jätevesien vierasaineista ja haitta-aineista varhaisessa vaiheessa.

”Näiden markkerien avulla voisimme ennakoida haitallisten muutosten alkamista ekosysteemissä”, Vehniäinen kertoo.

Tutkijaliikkuvuus edistää tutkimusta

Vierailuja Jyväskylän yliopistossa koordinoiva erityisasiantuntija Timo Taskinen Tutkimus- ja innovaatiopalveluista on hyvin tyytyväinen, kun tutkijoiden vierailut onnistuvat jälleen koronarajoitusten jälkeen. Tänä vuonna Jyväskylän yliopistoon saapuu 63 tutkijaa Visiting Fellows -vierailulle.

Vierailut kestävät kuukaudesta kahteen ja ovat tärkeitä monesta syystä:

”Kansainvälinen vierailijaohjelma kattaa kaikki tieteenalat ja tutkijan uran vaiheet. Saamme ohjelman kautta juuri valmistuneita tohtoreita tiiviiseen tutkimusyhteistyöhön sekä kokeneita tutkijoita tuomaan uusia näkökulmia ja omia verkostojaan JYU:n tutkijoille. Osa yksiköistä on toteuttanut pienempiä vierailuohjelmia aiemmin ja nyt yhteinen ohjelma täydentää niitä. Tutkimusvierailun mitta on myös sellainen, että tutkijat voivat yhdessä luoda uutta tiedettä ja vähintään suunnitella yhteistä tutkimusta”, sanoo Taskinen.

Tutkijaliikkuvuuden edistäminen kuuluu myös Jyväskylän yliopiston tutkimuksen kehittämisohjelman tavoitteisiin. Jokaisella vierailijalla on Jyväskylässä yhteyshenkilönä tutkijakollega. Tänä vuonna vierailta tuli seuraavasti:

• 25 tutkijaa humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan
• 15 tutkijaa matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan
• 10 kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan
• 6 tutkijaa liikuntatieteelliseen tiedekuntaan
• 6 tutkijaa informaatioteknologian tiedekuntaan
• 5 tutkijaa kauppakorkeakouluun
• 4 tutkijaa Koulutuksen tutkimuslaitokselle
• 1 tutkija Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen

”Tärkeää on, että teemme selväksi kansainvälisesti, että meille voi tulla”

Sakari Taipale isännöi tällä kertaa kolmea tutkijavierailua yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella.

”Tärkeää on, että teemme selväksi kansainvälisesti, että meille voi tulla”, sanoo Sakari Taipale, joka johtaa Uudet teknologiat, ikääntyminen ja hoiva -tutkimusryhmää Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä.

Ana Juan-García kuuli vierailumahdollisuudesta tutkijoiden FORTHEM-yhteistyöverkoston avulla, Loredana Ivan puolestaan Sakari Taipaleelta. Vierailu Jyväskylään oli Ivanin ensimmäinen ulkomaanreissu koronarajoitusten aikana.

Vierailu on vahvistanut yhteistyötä, pohjustanut jatkotutkimuksia ja tutustuttanut tutkijoita toisiinsa laajasti. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella henkilökunnalle ja kaikille tutkijavieraille järjestettiin yhteinen kokoontuminen. Syyskuun alussa alkanut kuuden viikon vierailu on ollut kaikin puolin kannattava:

”Täällä on kaikki tehty kuin tutkijaa varten. Yliopiston avulla asunto löytyi helposti ja laitoksella oli kaikki valmiina vierailuani varten ”, Loredana Ivan sanoo hymyillen laitoksen tiloissa Opinkivessä Seminaarinmäellä.