JYUnity

Mitä kuuluu tulevaisuuden työpäivään? Miten siihen vaikuttaa eettinen tekoäly ja korvataanko pomot algoritmijohtamisella? Muun muassa näitä asioita tutkitaan Jyväskylän yliopiston uusimman tutkimuksen profilointialueen alla. EWIDE yhdistää kauppatieteiden, viestinnän ja informaatioteknologian tutkimusta ainutlaatuiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.

Vuonna 2021 tavallinen työpäivä voi kulkea vaikka näin. Asiantuntijatyötä kotona, palaveri toisella puolella maailmaa olevan kollegan kanssa ja chatilla kuittaus pomon kysymykseen. Juuri sopivasti lounasaikaan somessa tulee vastaan ravintolan mainos, ja parilla klikkauksella annos on jo maksettu ja fillarikuskin repussa matkalla nälkäiselle. Iltapäivällä hurautus toiselle puolelle kaupunkia, puhelinsovelluksella ovelle tilatulla kyydillä tietenkin.

Kuulostiko tutulta? Parikymmentä vuotta sitten tuota kuvausta olisi pidetty mielikuvituksen sepitteenä tulevaisuuden työstä.

Siksi on syytä pohtia, millainen voi olla työpäivämme vuonna 2041. Mitä silloin tehdään, miksi, ja kenen tahdosta? Kuinka ihmisten välisen kanssakäymisen käy?

Tekoäly on hyvä kollega mutta huono johtaja

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoima uusi tutkimuksen profilointialue, EWIDE, luo tiedekunta- ja oppiainerajat ylittävän alustan laadukkaalle tulevaisuuden työn tutkimukselle Jyväskylän yliopistossa.

Lyhenne EWIDE tulee sanoista Emergent Work in the Digital Era. Siihen kuuluu kolme fokusaluetta: johtaminen, viestintä ja eettinen tekoäly.

”Tämä on kauaskantoinen tutkimusaihe ja -alue, joka ei tule vanhenemaan tai ilmiönä häviämään mihinkään. On helppo veikata, että näitä aiheita tutkitaan edelleen vielä vuosikymmentenkin päästä”, toteaa profilointialueen johtava tutkija, professori Heikki Karjaluoto kauppakorkeakoulusta.

Vastuututkijoina toimivat kauppakorkeakoulun yliopistonlehtori Tommi Auvinen, professori Anu Sivunen humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta ja professori Pekka Abrahamsson IT-tiedekunnasta.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja erityisesti kieli- ja viestintätieteiden laitoksella yksi tutkimuksen painopisteistä on työelämän vuorovaikutus. Professori Sivusen mukaan tutkimus kattaa jo nyt monia tulevaisuuden työtä koskettavia aiheita.

”Tällaisia ovat esimerkiksi hajautettujen tiimien vuorovaikutuksen tutkimus sekä alustatyöhön ja muihin uusiin työmuotoihin liittyvä kieli- ja viestintätieteellinen tutkimus. Yhtenä nousevana alueena on myös vuorovaikutus erilaisten teknologioiden, kuten chatbottien, kanssa työkontekstissa.”

Ihmisten välinen vuorovaikutus ei kuitenkaan ole kokonaan katoamassa, vaikka konekieli yhä useammin onkin mukana kanssakäymisessä ja jopa ihmisten ja yritysten johtamisessa.

”Itseoppivien tekoälyratkaisujen rooli tulee muuttumaan ja muuttamaan johtamista ja päätöksentekoa organisaatiossa. Ihminen kuitenkin tarvitsee yhä toisen ihmisen sanomaan ”job well done”, vaikka teknisesti tämän tiedon voisi välittää autonominen algoritmijärjestelmä miltei reaaliaikaisesti. Nykymuodossa johtajan työtä ei missään nimessä voi ulkoistaa tekoälyjärjestelmille”, pohtii Auvinen.

Tutkimuksen profilointi perustuu strategiaan

Profilointialueen perustana on jo tehty vaikuttava tutkimus ja mukana on kokeneita tutkijoita. Teemat ovat monitieteisiä ja aikaa kestäviä – sellaisia, joissa riittää tutkittavaa vielä vuosien päästäkin.

Työelämän murroksen tutkimus ei tee poikkeusta, toteaa Jyväskylän yliopiston tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen.

Taskinen sanoo, että Jyväskylän yliopiston strategisiin painoalueisiin kuuluu ”Kestävä liiketoiminta” ja sen yksi käytännön näkökulma on työelämän muutos sekä lähitulevaisuudessa.

”On ensiarvoisen tärkeää, miten tutkimuksessa vastataan sekä digitaalisuuden hyötyihin että mahdollisiin haittoihin, kuten eettisiin ongelmiin. Tämä on vaikuttavaa hyvinvoinnin kannalta työelämässämme nyt ja tulevaisuudessa”, Taskinen sanoo.

Uuden profilointialueen luominen ei ole läpihuutojuttu, vaan se on käynyt läpi tiukan ja monivaiheisen seulan.

Profilointialuetta valmistellaan ensin tiedekunnissa. Tämän jälkeen usein poikkitieteelliset hakijat arvioidaan yliopiston tiedeneuvostossa, joka tekee esityksensä rehtoraatille. Yliopiston ylin johto valitsee muutaman ehdokkaan, joita esitetään rahoittajalle eli Suomen Akatemialle.

EWIDE on yksi viidestä vuosille 2021-2026 rahoituksen saaneista Jyväskylän yliopiston profilointialueista.