Terveyskäyttäytymisen vaikutukset kumuloituvat hitaasti

Terveystaloustieteilijät ovat tutkineet laajalti terveyskäyttäytymisen, kuten alkoholinkulutuksen, liikuntatottumusten tai ylipainon vaikutuksia henkilön myöhempään työmarkkinamenestykseen.

”Lyhykäisyydessään voi sanoa, että ylipaino heikentää tulevaa menestystä työmarkkinoilla. Se alentaa palkkatasoa ja heikentää työllisyyttä. Monet eivät kuitenkaan mieti ylipainon aiheuttamia epäsuoria kustannuksia tehdessään liikuntaa ja ruokavaliota koskevia päätöksiä. Ylipainohan kertyy hitaasti ja ylipainon vaikutukset työmarkkinamenestykseen myös kumuloituvat hitaasti,” professori Petri Böckerman tiivistää.

Terveystaloustieteen tutkimuksessa käytetään hyväksi terveyskyselyitä, joilla saadaan tietoa henkilöiden lapsuus- ja nuoruusajan terveydestä. Nämä tiedot linkitetään Tilastokeskukselta saatuihin ainutlaatuisiin työmarkkinamenestystä koskeviin rekisteriaineistoihin. Tällainen tutkimus liittyy laajemmin taloustieteellisiin kysymyksiin siitä, miten mm. tupakoinnin tai ylipainon kaltainen riskikäyttäytyminen vaikuttaa mahdollisesti negatiivisesti myöhempään menestykseen työmarkkinoilla. Tutkimus kertoo tavallaan terveyskäyttäytymisen ja terveysinvestointien epäsuorista hyödyistä ja kustannuksista.

Terveystaloustieteessä perehdytään myös siihen, miten perhetaustan tai koulutuksen kaltaiset tekijät voivat vaikuttaa yksilön terveyteen tai terveyskäyttäytymiseen.

Jutta Viinikainen ja Petri Böckerman

”Tällä hetkellä meillä on työn alla tutkimus, jossa tarkastellaan sitä, vaikuttaako koulutustaso henkilön vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. Alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että koulutus lisäisi henkilön fyysistä aktiivisuutta”, kertoo professori (ma.) Jutta Viinikainen.

Terveydenhuoltomenot karkaamassa käsistä

Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on murroksen alla ja sote-uudistus on ollut viime vuosien kuuma peruna niin julkisuudessa kuin kahvipöytäkeskusteluissa.

Terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet kaikissa teollisuusmaissa erittäin voimakkaasti viimeisimmän 20 – 30 vuoden aikana. Kasvava osa kaikista teollisuusmaiden bruttokansantuotteista satsataan siis terveydenhuoltosektorille – ja se korostaakin sitä, miten tärkeää on analysoida terveydenhuoltosektoria, terveyskäyttäytymistä ja niihin liittyviä relevantteja tekijöitä taloustieteen menetelmin.

”On myös muistettava, että julkissektorilla on aina rajalliset resurssit, joten terveydenhuoltojärjestelmiin panostetut resurssit ovat lähtökohtaisesti pois yhteiskunnan muista toiminnoista. Yhteiskunnan tulee siis konkreettisesti päättää, miten paljon halutaan panostaa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muihin palveluihin,” Böckerman muistuttaa.

Terveystaloustieteellisen tutkimuksen pyrkimyksenä on sekä ymmärtää yksilötason päätöksentekoa ja päätösten taloudellisia seurauksia että toimia talouspoliittisen suunnittelun ja arvioinnin tukena. Alan tutkimus on jakautunut kahteen laajaan suuntaukseen: terveyskäyttäytymisen tarkasteluun ja terveydenhuoltojärjestelmien analyysiin. Jyväskylän yliopistossa harjoitettu terveystaloustieteen tutkimus on keskittynyt näistä vahvasti ensimmäiseen, eli siihen, millaisia vaikutuksia yksilön terveyskäyttäytymisellä on. Terveydenhuoltojärjestelmien analyysin peruskysymys taas on esimerkiksi se, miten terveydenhuoltojärjestelmä tulisi organisoida.

Jyväskylän yliopiston painopistealueista terveystaloustieteen tutkimus linkittyy kiinteästi liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin painoalaan ja tutkimus on vahvasti poikkitieteellistä. Yhteistyötä tehdään niin lääketieteen, psykologian, genetiikan kuin liikuntatieteen edustajien kanssa.

”Jyväskylän yliopiston taloustieteen oppiaineella on ollut pitkä historia työmarkkinatutkimuksessa, ja nykyinen terveystaloustieteen tutkimuksemme yhdistää terveyskäyttäytymis- ja työmarkkinatutkimuksen innovatiivisella tavalla”, toteavat professori Petri Böckerman ja professori (ma.) Jutta Viinikainen.

”Terveystaloustieteessä yhdistyvät siis palkansaajan kaksi tärkeintä asiaa: työ ja terveys”, kiteyttää Böckerman lopuksi.