JYUnity

Vastoin yleistä käsitystä, tavoitettavuus työajan ulkopuolella voi auttaa vähentämään työuupumusta. Samalla se voi olla tärkeä resurssi ajasta ja paikasta riippumattomassa työympäristössä. Tämä on huomattu professori Anu Sivusen ryhmän tutkimuksissa.

Työntekijän tavoitettavuutta työajan ulkopuolella pidetään yleensä epäkohtana, joka pitäisi korjata. Sen vaikutukset kytketään esimerkiksi lisääntyneeseen stressiin ja vähentyneeseen hyvinvointiin, puutteelliseen henkiseen työstä irtautumiseen sekä työn ja muun elämän välisten ristiriitojen lisääntymiseen.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Tavoitettavuus ei ole pelkästään negatiivista työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen professori Anu Sivusen ryhmän tutkimustuloksissa on havaittu, että asiaa ei tulisi tarkastella työelämästä pois kitkettävänä toiminnallisena epäkohtana, vaan pikemminkin työelämän sisäsyntyisenä piirteenä.

Autonomia työssä parantaa palautumista  

Sivusen ryhmän tulokset osoittavat, että työajan ulkopuolisella tavoitettavuudella on positiivinen yhteys koettuun työn hallinnan tunteeseen. – Se liittyy siihen, milloin, missä ja miten työskennellään. Tämä on tärkeää, sillä suurempi autonomia voi osaltaan auttaa työntekijöitä vähentämään työnsä emotionaalista kuormittavuutta, Sivunen kertoo.

Tutkimus tarjoaa työajan ulkopuolisen tavoitettavuuden ja työntekijöiden uupumisen välisestä yhteydestä yllättävän näkemyksen, joka haastaa aiemmat käsitykset niiden keskinäisestä suhteesta. Kielteisistä vaikutuksista kertovien tutkimusten taustapäätelmänä on useimmiten, että työajan ulkopuolinen tavoitettavuus estää työntekijöitä saamasta tarvitsemaansa toipumisaikaa voimiensa keräämiseen ja henkiseen irtautumiseen työstä.

Monissa tutkimuksissa työajan ulkopuolinen tavoitettavuus samaistetaan alituiseen tai kokoaikaiseen tavoitettavuuteen. Etenkin etätyössä ja COVID-19 pandemian aikana työntekijöillä on kuitenkin monia tilaisuuksia myös yhteyksien katkaisemiseen.

Työajan ulkopuolinen tavoitettavuus ei aina merkitse jatkuvaa töissä olemista, vaan se tarjoaa pikemminkin mahdollisuuden organisoida työpäivä eri tavalla.

Sivusen tutkimuksissa painottuvat digitaalisten välineiden mukanaan tuomat muutokset työhön ja sen vuorovaikutteisuuteen. Esimerkiksi Business Finlandin rahoittama FutuRemote-hanke tutkii juuri näitä kysymyksiä. Sivunen johtaa sen osahanketta Jyväskylän yliopistossa. Määrällisiä ja laadullisia menetelmiä yhdistävä lähestymistapa auttaa katsomaan uusia työn muotoja ja teknologian käyttöä sekä laajemmin organisaatiotasolla että yksittäisten työntekijöiden ja heidän vuorovaikutuksensa näkökulmasta.

Sähköpostin käyttöä voi jaksottaa

– Ajattelemme niin, että esimerkiksi sähköpostien katsominen oman ajankäyttönsä mukaan järkevällä tavalla parantaa työn hallintaa. Emme oleta, että työntekijän tulisi olla kaiken aikaa tavoitettavissa, vaan hän voi itse määritellä, milloin vastaa viesteihin.

Anu Sivusen aiheissa painottuvat digitaalisen viestinnän mukanaan tuomat työn muutokset.

Nämä havainnot ovat varsin tärkeitä, kun organisaatiot pohtivat työn tulevaisuutta ja erilaisia työelämän järjestelyjä, jotka rakentuvat paljolti sen varaan, että yhteydet toimivat, vaikka henkilöstö on hajautettu eri paikkoihin.

– Esimerkiksi sähköpostipalvelimien sulkemista työajan jälkeen on joissain organisaatioissa käytetty perusratkaisuna liiallisen tavoitettavuuden rajoittamiseksi. Se voi kuitenkin rajoittaa valinnanmahdollisuuksia niiden työntekijöiden kohdalla, jotka haluaisivat olla paremmin tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella, ryhmän tutkijatohtori Ward van Zoonen huomauttaa.

Tutkijat toivovat, etteivät organisaatiot tässä tilanteessa heittäisi lasta pesuveden mukana.

Vivahteikkaampi lähestymistapa voisi keskittyä perheystävällisiin työkulttuureihin ja avoimeen keskusteluun esimiesten kanssa työn ja muun elämän vaateista. Niillä voitaisiin torjua työajan ulkopuoliseen tavoitettavuuteen liittyviä kielteisiä vaikutuksia ja edistämään myönteisiä.

Tulevaisuuden työn, teknologian ja työelämän vuorovaikutuksen muutosten kartoittaminen on keskeinen teema myös kuusivuotisessa Emergent Work in the Digital Era (EWIDE) profilointialueessa, joka sai rahoitusta viimeisimmässä Suomen Akatemian profilointipäätöksessä.

Sivunen ja hänen kollegansa kieli- ja viestintätieteiden laitoksella työskentelevät profilointialueen tutkimuksen parissa yhdessä kauppakorkeakoulun, IT-tiedekunnan, kasvatustieteiden ja psykologian tutkijoiden kanssa.

– Monitieteistä tarkastelutapaa tarvitaan, jotta tulevaisuuden digitaalistuvasta työelämästä saadaan monipuolinen kuva ihmistä unohtamatta, Sivunen pohtii.

Palkinto artikkelille

Van Zoonenin, Sivusen ja kollegoiden työajan ulkopuolista tavoitettavuutta käsittelevä julkaisu palkitaan toukokuussa International Communication Associationin konferenssissa yhtenä Organizational Communication -divisioonan parhaana julkaisuna. Kysymyksessä on viestinnän alan tärkein kansainvälinen konferenssi.

Palkitun julkaisun tiedot: Van Zoonen, W., Treem. J. W. & Sivunen, A. (2021) After-Hour Connectivity as a Resource: How Connectivity Reduces Exhaustion. Paper to be presented at the International Communication Association Conference, Boulder, CO, USA (Virtual conference), May 27-31, 2021. (Top paper award in Organizational Communication Division).

Tutkimusryhmän sivut kieli- ja viestintätieteiden laitoksella: https://cocodigiresearch.com