Kun ulkoministeriössä tapahtui tietovuoto vuonna 2013, heräsi koko Suomi puhumaan kyberturvallisuudesta. Mediat iltapäivälehtiä myöten pureutuivat valtakunnalliseen kyberturvallisuuden tilaan. Tietovuoto osoitti, että valtakunnalliselle kyberturvallisuudelle on tehtävä jotain.

Kuuden vuoden aikana Suomen kyberturvallisuudessa on tapahtunut harppauksia. Uusi kyberturvallisuuden strategia on työn alla ja julkaistaan mahdollisesti jo tänä syksynä. Oman lisänsä aiheeseen antoi myös Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston Valtionkanslialle tekemä tutkimus kyberturvallisuuden strategisesta johtamisesta.

Uuteen kyberturvallisuuden strategiaan liittyvä toimeenpano-ohjelma keskittyy turvallisuuden haasteisiin edeltäjäänsä realistisemmin ja konkreettisemmin.

– Hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta vielä ei olla valmiita, toteaa yliopistonopettaja Martti J Kari informaatioteknologian tiedekunnasta.

Strategiasta voimaa myös tutkimukselle

Jyväskylän yliopiston tutkimus ja koko Jyväskylän seudun ICT- ja kyberosaamisen merkitys tulee näkymään tulevissa strategioissa. Esimerkiksi Puolustusministeriön syyskuun alussa julkaisema Kyberpuolustuksen kehittämisen strategiset linjaukset -asiakirja korostaa teollisuuden, tutkimuksen ja valtion organisaatioiden välistä yhteistyötä kyberturvallisuuden rintamalla. Alueellisille osaamiskeskuksille, kuten Jyväskylän seudulle, uusi strategia tuo lisää tuulta purjeisiin.

Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden maisteriohjelma on ainutlaatuinen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Maistereita ohjelmasta valmistuu noin 30 kappaleen vuosivauhtia – joskin suurempiinkin numeroihin päästäisiin, ellei työelämä nappaisi opiskelijoita matkaansa jo ennen valmistumista. Myös jatko-opiskelijoiden määrä on ollut kasvussa.

Kyberturvallisuuskeskus suojaa kriittisiä kohteita

Suomen kyberturvallisuustilanteen jatkuva kehitys ja Jyväskylän alueen rooli maalaavat kuvaa menestyksestä. Tarvitseeko Suomen enää parantaa?

– Emme elä lintukodossa, Kari muistuttaa.

– Olemme Euroopan unionin puheenjohtajamaa, meillä on käytössämme kehittynyttä teknologiaa ja geopoliittisesti olemme kiinnostava alue Venäjän ja Euroopan välissä. Monikin valtio ja toimija voi olla kiinnostunut Suomesta.

Martti J Kari ja kääpiövillakoira Obi.

Kyberturvallisuuden tohtoriksi väittelevä Martti J. Kari ja koiransa Obi. Kuva: Petteri Kivimäki.

Sekä uhkia että kiinnostuneita toimijoita pitää silmällä Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus. Keskus, joka on Suomen kyberturvallisuuden ydin, kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Keskuksen alla toimiva HAVARO-järjestelmä puolestaan suojaa huoltovarmuuskriittisiä kohteita.

Kriittisen infrastruktuurin suojelemista kehitetään jatkuvasti niin tieteen alalla, kuin käytännöissä. Harppauksia eteenpäin ovat esimerkiksi kesäkuussa voimaan tulleet tiedustelulait, jotka antavat virkamiehille oikeuden tietyin rajoituksin tarkkailla kuka verkossa liikkuu, sekä HAVAROn ensi vuodeksi suunniteltu uudistuminen.

Suojella vai rajoittaa

Kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen on panostettu valtiotasolla myös toisaalla. Venäjä koki oman heräämisensä kyberturvallisuuteen ja verkossa liikkuvan tiedon tärkeyteen vuoden 2012 alussa, kun sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähteneet mielenosoitukset valtasivat Moskovan kadut. Tämän jälkeen valtio on pyrkinyt eristämään venäläisen internetin globaalista internetistä, lisännyt verkon valvontaa ja pyrkinyt kieltämään käyttäjien anonymiteetin.

Vaikka Venäjän tapa lähestyä tietoliikenteen suojelemista tai liikkuvan tiedon valvomista eivät sovellu Suomeen, on Venäjän ICT-infrastruktuurin suojeleminen kokonaisuudessaan kotimaan tilannetta edistyneempi. Myös syitä vauhdilla rakennettujen, korkeiden kybermuurien muodostamiseen on tutkittu – Jyväskylän yliopistosta käsin.

– Venäjällä ICT-infrastruktuurin suojeleminen juontaa juurensa Venäjän federaation ja Neuvostoliiton oletukseen siitä, että valtio on lännen jatkuvan hyökkäyksen alla. Nykyinen valtio on jatkanut tällä ajatuksella. Oletuksena on, että Venäjä kokee olevansa piiritetty linnake – myös kyberturvallisuudessa, aiheesta lokakuussa väittelevä Kari kertoo.

Martti J Karin väitöstilaisuus järjestetään 11.10.2019.

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.