JYUnity

Maailma ja ilmasto muuttuvat. Sen myötä myös tapamme kasvattaa, valmistaa ja syödä ruokaa tulevat muuttumaan. Hiljattain käynnistynyt tutkimushanke selvittää, kuinka tästä muutoksesta saisi mahdollisimman oikeudenmukaisen ja reilun kaikkia osapuolia kohtaan.

Ruoka herättää tunteita. Siihen liittyy paljon perinteitä ja se on monelle vapaus, josta ei haluta tinkiä. Samalla on kuitenkin vääjäämättömän selvää, että ilmastonmuutoksen takia ruokakulttuuriimme on tulossa muutoksia tavalla tai toisella.

Suomen ympäristökeskuksen vetämä hanke JUST-FOOD yrittää löytää keinoja, kuinka ilmaston kannalta kestävään ruokajärjestelmään voitaisiin siirtyä niin, että se koettaisiin myös sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi.

– Ruokajärjestelmän laajempi mullistuminen ympäristöystävällisempään suuntaan koskettaa laajaa toimijajoukkoa. Hankkeessa pyrimme selvittämään, millä tavalla ruokajärjestelmän muutoksen hyödyt ja haitat jakautuvat keskittyen erityisesti haittavaikutusten minimointiin, kertoo tutkijatohtori Teea Kortetmäki JYU.WISDOM –tutkijayhteisöstä.

Jyväskylän yliopistoa hankkeessa edustaa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos ja WISDOM. Yliopiston lisäksi mukana ruoantuotannon reiluutta selvittämässä ovat mm. Luke ja THL. Hankkeessa aihetta käsitellään monitieteisesti esimerkiksi ympäristötieteiden, maatalouden taloustieteiden ja politiikantutkimuksen näkökulmasta.

– Lisäksi viemme jatkuvasti projektin edetessä käytännön työkaluja sinne, missä niitä tarvitaan. Teemmekin hankkeen aikana ruokatoimijoiden kuten suurkeittiöiden ja viljelijöiden kanssa tiivistä yhteistyötä, sosiaalitieteiden yliopistonlehtori Suvi Huttunen kertoo.

Termistön määrittämistä

Puhuttaessa ruoantuotannon oikeudenmukaisuudesta, on myös tiedettävä mitä oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan. Jyväskylän yliopiston yksi pääpainopisteistä hankkeessa onkin kartoittaa ja määrittää ruoan oikeudenmukaisuuteen liittyvää termistöä.

Ruoka koetaan vapautena, jonka minkäänlainen rajoittaminen herättää suuria tunteita. Oikeudenmukaisuusteorioiden näkökulmasta asia ei ole niin mustavalkoinen.

”Klassiset yhteiskuntateoriat kertovat lähes yksimielisesti, että valinnanvapautta on oikeus rajoittaa siinä vaiheessa, kun se selkeästi alkaa vahingoittaa muita ihmisiä.”

– Tässä kontekstissa voi miettiä, että miltä maailma näyttäisi, jos kaikki söisivät kuten länsimaiset tällä hetkellä syövät. Lisäksi täydellinen valinnanvapaus harvoin toteutuu nykytilanteessakaan, pohtii Kortetmäki.

Teorioiden lisäksi myös poliittiset toimet ovat Jyväskylän yliopiston painopisteitä hankkeessa.

– Olemme lähteneet todella laajasti tarkastelemaan erilaisia ruokaan, maatalouteen ja ilmastoon liittyviä politiikkaohjelmia. Tarkoituksena on luoda toimivia politiikkakeinoja ja osallistamisen malleja joita päättäjät voisivat hyödyntää näitä vaikeita, mutta tarpeellisia uudistuksia tehtäessä, kertoo Huttunen.

Samassa veneessä

Näinkin laajan muutoksen edessä on kuitenkin vaarana, että osa kokee joutuvansa yhteiskunnan syntipukeiksi tai silmätikuiksi. Juuri tähän ongelmaan JUST-FOOD hakee ratkaisua. Ympäristöystävällisyyden kehityksen tulisi kulkea käsi kädessä sosiaalisen ulottuvuuden kanssa.

– On riski, että esimerkiksi maanviljelijät kokevat tulevansa nykytilanteessa uhreiksi, joiden elinkeinoa valtio pyrkii parhaansa mukaan vahingoittamaan ja joita kansa jahtaa talikot ja soihdut kourassa. Heidät täytyy saada mukaan, kun kehitetään uusia ja kestävämpiä tapoja tuottaa ruokaa. Kaikkien tulisi olla samalla puolella edistämässä yhteistä asiaa, Kortetmäki kertoo.

Esimerkkejä hiukan vastaavasta muutoksesta löytyy energiatuotannosta. Siellä erityisesti työpaikat ja toimeentulo ovat aiheuttaneet ongelmia, kun vaikkapa kokonaisia kyliä käytännössä kuihtuu energialaitoksen lakkautuksen myötä. Samoja uudelleentyöllistymisen haasteita on luvassa myös ruokapuolella, kun tapa valmistaa ja kuluttaa ruokaa muuttuu.

On tärkeää, että kukaan ei tuntisi oloaan heitteille jätetyksi.

– Toivottavasti hanke olisi mukana tuomassa sävyjä usein kovin mustavalkoiseksi äityvään keskusteluun ruoasta. Yhteisten tavoitteiden eteenpäin vieminen myös helpottuu, kun osaa asettua paremmin toisen asemaan. On ollut myös mahtavaa kuulla jo tässä vaiheessa runsaasti kiitosta hankkeen tiimoilta. Tälle on siis selvästi tilausta ja hyvä niin, Huttunen kertoo.

Ruoka vuonna 2030?

Entäpä millaisia käytännön esimerkkejä oikeudenmukaisemmasta ruoantuotannosta voisi löytyä keskipitkällä aikavälillä tulevaisuudessa?

– Olisi hienoa, jos vaikkapa suurkeittiössä toimivat voisivat ruokalistoja suunnitellessaan nähdä välittömästi, kuinka ruoasta saisi hiilidioksidipäästöiltään mahdollisimman pientä mutta ravintoarvoiltaan rikasta, Huttunen visioi.

– Ja samassa kouluruokailun kontekstissa toivoisin, että kasvisruoan ja niin kutsutun ”normaaliruoan” ero alkaisi hiljalleen hiipua. Ensiaskeleena tähän voisi toimia kasvisruoan houkuttavuuden kasvattaminen esillepanoon ja makuun panostamalla, jatkaa Kortetmäki.

– Toki on muistettava, että ei tämä tutkimushanke itsessään vielä muutosta aiheuta. Olemme yksi osa isompaa kokonaisuutta, muistuttaa Huttunen.

Mutta kuten aiemmin todettiin, on kaikkien toimittava samalla puolella edistämässä yhteistä asiaa.

JUST-FOOD käynnistyi syksyllä 2019 ja jatkuu aina vuoteen 2025 saakka. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Lisätietoa hankkeesta.