JYUnity

Suomessa kehitetty malli psykoosin hoitamiseen tunnetaan hyvin maailmalla. Hyväksi havaittu malli syntyi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Niin kutsuttu avoimen dialogin malli perustuu muun muassa perheen osallistamiseen potilaan hoitoon.

Jo 1980-luvulta lähtien Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (LPSHP) psykoosien hoitoa on lähestytty hyvin potilaskeskeisesti ja tavanomaisesta hoidosta poiketen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä käytössä oleva avoimen dialogin hoitokäytänne on Jyväskylän yliopiston ja sairaanhoitopiirin pitkällisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön tulosta.

Avoin dialogi voi mahdollistaa ensipsykoosipotilaan hoidon ilman lääkitystä, ja dialoginen hoito on yhdistetty standardihoitoon nähden huomattavasti parempiin tuloksiin.

”Avoimen dialogin kohdalla hoitomallin sijasta on hyvä puhua joukosta käytänteitä. Tärkeää on nopea reagointi kriisiin, perheen osallistaminen psykoterapiakeskusteluihin ja tilan antaminen potilaan ja tämän perheen käsityksille psykoosiksi tulkitusta kokemuksesta”, avointa dialogia väitöstutkimuksessaan tarkastellut PsT, tutkijatohtori Tomi Bergström kertoo. Tutkijantyönsä lisäksi hän toimii linkkinä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin työssään sairaalapsykologina.

Yhteistyötä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston välillä olivat aikoinaan luomassa professori emeritukset Jukka Aaltonen ja Jaakko Seikkula. Nyt yhteistyön mukana kulkeneesta pitkittäistutkimusprojektista on valmistunut useita väitöskirjoja sekä kymmeniä tutkimusraportteja kansainvälisiin ja kotimaisiin tieteellisiin julkaisuihin.

”Avoimen dialogin malli on kenties kansainvälisesti tunnetuin Suomessa kehitetty psykoterapeuttinen hoitomalli. Jyväskylän yliopiston panos mallin kehittämisessä on ollut painava”, psykologian laitoksen johtaja, professori Juha Holma summaa.

Dialogista hoitokäytäntöä on sovellettu useissa eri maissa niin psykoosin kuin muiden vaativien mielenterveydellisten ongelmien hoidossa. Esimerkiksi Ison-Britannian julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on meneillään avoimen dialogin hoitokäytänteiden laajamittainen vaikuttavuustutkimus, jonka yhtenä tavoitteena on uudelleenorganisoida maan mielenterveyspalvelut hoitokäytännön mukaan.

Jyväskylän yliopiston psykoterapian klinikalla testataan käytänteitä

Kuten avoimen dialogin mallin menestystarina osaltaan kertoo, Jyväskylän yliopiston psykoterapiatutkimus ja kliinisen psykologian tutkimus on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua.

Psykoterapian tutkimus- ja opetusklinikka lisää maisteriopintojen laatua Jyväskylässä. Klinikka myös tuottaa arvokasta aineistoa laitoksen psykoterapiatutkimukseen, Juha Holma kertoo.

Psykologian laitoksella on kehitetty vuosien saatossa erilaisia interventiomenetelmiä muun muassa lähisuhdeväkivallan ja masennuksen hoitoon. Hoitomallien tutkimuksen lisäksi Jyväskylän yliopisto on johtavia suomalaisia yliopistoja psykoterapiaprosessin tutkimuksen alalla.

”Prosessintutkimus on ollut laitoksella usein läpileikkaava näkökulma. Psykoterapiaprosessia on tarkasteltu niin psykoosin tai masennuksen hoidon tutkimuksessa kuin lähisuhdeväkivaltainterventioita kehitettäessä”, Holma kertoo.

Terapiaprosessia tutkittaessa huomio kiinnitetään siihen, mitä psykoterapiassa tapahtuu – mitä muutoksia tapahtuu ja millaiset keskustelukäytännöt edistävät hyvää hoitotulosta.

Yliopiston psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikan avulla psykoterapiatutkimuksessa on pystytty tarkastelemaan käytänteiden vaikuttavuutta – ja tuomaan tutkitusti vaikuttavia käytänteitä mukaan erilaisiin psykologisiin hoitointerventioihin.

Laitoksen tutkimus heijastuu myös koulutukseen

Linkkiä laitoksen oman tutkimuksen ja yliopiston järjestämän koulutuksen välillä on pidetty yllä onnistuneesti vuosien ajan. Vaikuttamisen kanavat ovat olleen tutkimusjulkaisujen lisäksi laitoksen maisteri- ja tohtorikoulutus, psykoterapeuttikoulutus sekä vuosittain järjestettävät psykoterapiatutkimuksen päivät, jotka järjestetään tänä vuonna jo 17. kertaa.

Tohtorinkoulutus on ollut vilkasta, ja viimeisen vuosikymmenen ajan kliininen psykologia ja psykoterapiatutkimus on tuottanut eniten väitöskirjoja psykologian laitoksella. Moni väittelijöistä tekee väitöstutkimustaan kliinisen työnsä ohessa.

Oman yliopiston tutkimus ja tutkimusperinne näkyvät vahvasti jo psykologian maisteriopintojen annissa.

”Tavoitteenamme on, että kaikilta Jyväskylän yliopistosta maisteriksi valmistuvilta psykologeilta löytyy perustason tietotaitoa psykoterapeuttisista menetelmistä.”

Jyväskylän yliopiston on yksi johtavista psykoterapeuttikoulutusta järjestävistä yliopistoista Suomessa. Psykologian laitoksella tehtävä tieteellinen tutkimus linkittyy myös psykoterapeuttikoulutukseen vahvasti, ja yhteyttä on onnistuttu pitämään yllä hyvin Jyväskylässä.

Tutkimusta ja kliinistä työtä voisi yhdistää nykyistä useammin

Jyväskylän yliopiston psykoterapiatutkimus ja kliininen psykologia ovat pystyneet vaikuttamaan suomalaiseen ja kansainväliseen mielenterveyskäytäntöön. Esimerkiksi avoimesta dialogista on innostuttu eri paikoin ympäri maailmaa ja hoitokäytäntöjen tehokkuudesta on tutkimustietoa jo vuosien ajalta.

Tomi Bergström päätti jatkaa tutkimustyön ja kliinisen työn yhdistämistä myös väitöskirjansa valmistuttua. ”Kansallisesti integraatiota tutkimuksen ja käytännön kliinisen psykologian välillä voisi olla enemmän”, hän toteaa.

Tutkimustiedon valumisessa käytäntöön on kuitenkin usein viivettä. Tämä on todistettu niin avoimen dialogin 20-vuotisen tutkimuksen kuin muidenkin psykoterapeuttisten hoitomallien kohdalla.

”Tällä hetkellä tutkittujen psykoterapeuttisten käytäntöjen ja tulokulman siirtäminen käytäntöön, osaksi julkista terveydenhuoltoa, on nähdäkseni haasteellista ja tapahtuu viiveellä. Kansallisesti integraatiota tutkimuksen ja käytännön kliinisen psykologian välillä voisi olla enemmän”, toteaa Bergström.

Yksi vaihtoehto integraation lisäämiseen olisi tutkimuksen ja kliinisen työn aktiivisempi yhdistäminen, Bergström pohtii. Bergström itse tekee kliinistä työtä sairaalapsykologina ja tutkii samalla arjen mielenterveystyötä ja sen vaikuttavuutta eri näkökulmista. Mahdollisuuden sekä tutkimustyöstä että käytännön potilastyöstä hän kokee innostavana. Kaksoisrooli tukee molemmissa töissä jaksamista.

”Tutkimustyö auttaa tarkkailemaan omaa potilastyötä myös uudessa valossa. Vastaavasti potilastyö auttaa tulkitsemaan ja ymmärtämään tutkimustuloksia. Alalle olisi varmasti hyödyllistä, jos pystyttäisiin laajemminkin jakamaan resursseja tutkimuksen ja kliinisen työn välillä. Mahdollistamaan urapolkuja niin, että töitä pystytään tekemään rinnakkain. Tämä vaatii tietysti joustoa ja luottoa työnantajilta, mutta muutettavaa on myös yhteiskunnan oletuksissa suoraviivaisesta urapolusta.”

Lisää tietoa aiheesta:

XVII Psykoterapiatutkimuksen päivät 18.-19.2.2021

JYUnity: Klinikka luo laatua psykologian laitoksen toimintaan

Väitös: 19.9.2020: Avoin dialogi parantaa vaikeiden mielenterveysongelmien hoitotulosta (Bergström)