JYUnity

Politiikan tutkimuksen näkökulmasta pandemian aika ei ole liiemmälti muuttanut vakiintuneiden demokratioiden toimintaa eikä päätöksentekoa. Sen sijaan yhteiskunnallisen keskustelun valtavirrassa korostuu valtio-opin professori Mika Ojakankaan mukaan kaksi trendiä, elämän ylläpitäminen ja kontrollin hyväksyminen.

Vaikka koronaan liittyvä uutisointi on ollut ykkösaihe viimeisen puolen vuoden ajan, Ojakangas ei näe poliittisessa toiminnassa ja päätöksenteossa juuri yllätyksiä. Vakiintuneet demokratiat toimivat kuten aiemminkin, odotetulla tavalla.

”Historiallisesti katsottuna kriisejä on aina ollut, eikä tämä, jota nyt elämme, ole päätöksenteon kannalta niitä vaikeimpia. Kriiseissä on aina turvauduttu jonkin asteisiin poikkeustoimiin, kuten meillä valmiuslain määräaikaiseen käyttöön”, Mika Ojakangas toteaa.

Hän on myös profilointihankkeen ”Kriisien ja yhteiskunnallisten muutosten tutkimus” johtajistossa.

”Tärkeää on myös huomata, että rajoitustoimilla on kansalaisten hyväksyntä. Esimerkiksi Suomessa ei ole nähty niihin liittyviä mielenosoituksia.”

Elämän ylläpitäminen noussut tärkeäksi

Ojakangas näkee viime kuukausien julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa selvän trendin, joka korostaa elossa olemisen tärkeyttä muiden arvojen ylitse. Elämän ylläpitäminen on nyt tosi korkealla arvojen rankingissa. Jopa taloudelliset arvot jäävät usein sen alapuolelle.

Ojakangas arvioi tämän trendin jäävän pitemmäksikin aikaa vallitsevaksi.

”Mielenkiintoista on jatkossa nähdä, mihin se johtaa.”

Toinen asia, joka on korostunut viime aikoina, on yksilöiden kyky ja valmius kontrolloida itseään ja toisiaan. Yhteiskunnallinen teknologia tarjoaa siihen sopivat tekniset välineet.

”Me olemme valmiita kontrolliin, alamme kontrolloida itseämme ja vaadimme jopa lisää kontrollia.”

Kysymyksessä ei politiikan tutkijan näkökulmasta ole mikään salaliitto, vaan kansalaisten itsensä halu ja tahto. Eikä Ojakangas tarkoita pelkästään koronavilkkua. Hän arvioi, että pian meillä on mahdollisesti monenlaisia muitakin applikaatioita, joilla kontrolloimme ympäristöämme.

Kontrolli korostuu

Niin sanottu pelkkä elämä on asia, jota nyt vaalitaan. Sitä uhkaavia vaaroja voivat olla paitsi taudit, myös vaikkapa rikoksiin syyllistyneet ihmiset.

”Voidaan kehittää applikaatio, joka vilkkuu, jos lähistöllä on tuomion saanut henkilö”, Ojakangas visioi.

Politiikan tutkimuksen näkökulmasta kehityksessä on dystopian elementtejä. Vakiintuneissa demokratioissa ei kuitenkaan olla vielä Kiinan tahdissa. Siellähän kontrollimenetelmiä käytetään aika vapaasti.

”Näistä kenties merkittävimpänä voidaan mainita viime vuosina käyttöön otettu sosiaalinen pisteytysjärjestelmä, joka asettaa kansalaiset paremmuusjärjestykseen.”

Diktatorinen tulevaisuus on meidän vakiintuneesta demokratiastamme vielä kaukana. Politiikassa elämme Ojakankaan mukaan edelleen vanhaa normaalia, joka hänen mukaansa kestää vielä tulevaisuudessakin.

”En usko, että pandemia muuttaa politiikan käytäntöjä, mutta siihen en ota kantaa, muuttaako se ihmisten sosiaalista käyttäytymistä, hän toteaa. Siihen osaavat muut yhteiskuntatieteilijät vastata paremmin.”