JYUnity

Missä kiukku tuntuu? Onko se vatsassa, rinnassa vai varpaassa. Miten kiukkua voi kuvata? Entä toiset lapset, miten he kokevat saman tunteen? Tällaisia asioita mietitään monissa Papilio-päiväkodeissa erilaisia tunteita ilmentävien sympaattisten peikko-hahmojen avulla.

Tunnekasvatukseen on kehitetty useita interventio-ohjelmia, joista yksi, varhaiskasvatukseen tarkoitettu Papilio-ohjelma on tutkimuskohteena Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Ohjelma on viety kahteen Jyväskylän ja kaikkiin Jämsän päiväkoteihin sekä useisiin päiväkoteihin Länsi-Suomessa ja Uudellamaalla. Lisää kiinnostuneita kuntia on tulossa mukaan.

Perhoselta nimensä lainanneessa Papilio-ohjelmassa käytetään apuna neljää peikkohahmoa, jotka tutustuttavat lapset perustunteisiin. Nyyhky ilmentää surua. Äksy on vihainen, Säikky pelokas ja Hymy tietenkin iloinen. Kunkin päiväkodin koko henkilöstö koulutetaan tunnepeikkojen kanssa työskentelyyn.

Peikkojen avulla pohditaan yhdessä, minkälainen olo mahtaa olla vaikkapa surullisen näköisellä Nyyhkyllä. Ja sitten mietitään, mikä Nyyhkyä voisi auttaa. Olisiko ratkaisu yhdessä leikkiminen, kädestä pitäminen tai vaikkapa halaaminen?

Tunnetaitojen merkitys on otettu huomioon myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) ja sen toteuttamisessa. Julkisuudessa tunnetaitojen merkitys on nostettu esiin esimerkiksi pohdittaessa ratkaisuja lasten aggressiivisen käyttäytymisen ongelmiin tai syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Tunnetaidoilla on tärkeä merkitys esimerkiksi sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutustaitojen ja koulumenestyksen kannalta. Tunteet, niiden tunnistaminen sekä hallinta ovat keskeisiä koko eliniän, ei vain varhaiskasvatusiässä.

Papilio on kehitetty Saksassa 3–7-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisen kompetenssin ja sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen tukemiseen. Ohjelman ytimessä on lapsen mielikuvitusta ja kiinnostusta virittävien menetelmien, kuten tarinoiden, laulujen ja tunnepeikko-hahmojen hyödyntäminen tunnetaitojen harjoittelussa.

Päiväkodissa lapset tutustuvat yhdessä varhaiskasvatuksen opettajien kanssa kuhunkin perustunteeseen noin viikon ajan. Tunteista, niiden viriämisestä ja niiden säätelystä keskustellaan ja niitä harjoitellaan yhdessä leikinomaisesti.

Jokainen tunnepeikko esittäytyy lapsille paitsi Paula ja tunnepeikot -tarinan, myös ammattinäyttelijöiden puhumien äänitteiden kautta. Peikot johdattavat lapsia tunteiden pohtimiseen. Yhteisten keskustelujen kautta löytyy hyviä keinoja omien ja toisten tunneperäisen käyttäytymisen ymmärtämiseen.

– Varhaiskasvattajat ovat huomanneet, että Papilio-ohjelman myötä lapset puhuvat enemmän tunteistaan, suhtautuvat empaattisemmin toisten tunteisiin sekä esimerkiksi ottavat paremmin toisiaan mukaan leikkeihin, yliopistonlehtori Merja Koivula kertoo.

– Tunteiden käsittely peikkojen avulla auttaa lapsia saamaan abstraktit tunnesanat muotoon, jossa niitä voi lähestyä, niistä voi puhua ja siten myös oppia ymmärtämään niitä. Ei ole mukava olla kiukkuinen, mutta harmia voi vähentää toteamalla, että juuri nyt kaikki on vähän vaikeaa, kun on ihan Äksy-peikko olo, Koivula selittää.

Lapsen taidot tunnistaa ja tulla toimeen erilaisten tunteiden kanssa kehittyvät vähitellen ja niiden oppimiseen lapsi tarvitsee aikuisen tukea, erityisesti tunteiden sanoittamiseen. Tunnetaidot ovat vahvasti yhteydessä kaikkeen käyttäytymiseen. Tunteiden säätely ja sosiaalisesti vastuullinen toiminta ovat merkityksellisiä muun muassa oppimisen, vertaissuhteiden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. ­– Ne auttavat elämässä eteenpäin, Koivula kiteyttää.

Merja Koivula, Riitta Viitala ja Marja-Leena Laakso. Kuva: Martti Minkkinen

Papilio-ohjelma lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen ja itsesäätelypulmien ennaltaehkäisyyn – hanke on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen tutkimushanke, jota johtavat vararehtori, professori Marja-Leena Laakso ja yliopistonlehtori Merja Koivula (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos). Heidän lisäkseen hankkeessa ovat tutkijoina lehtori Riitta Viitala (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos), yliopistonlehtori Marita Neitola (Turun yliopisto, Rauman OKL) ja väitöskirjan tekijä Päivi Salo.

Hanke on saanut rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Lisätietoja Papilio-ohjelmasta: www.papilio.de ja www.lapsetensin.fi