Toisin kuin ikätoverit kaupungissa, maaseudun nuoret joutuvat tekemään peruskoulun päättyessä isoja ratkaisuja tulevaisuuden suhteen, sanoo akatemiatutkija, historioitsija Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta. Valintatilanne on monelle vaikea. Osa maaseudulla kasvaneista yrittää ottaa hyvät puolet irti sekä kaupungista että maaseudusta ja elää pitkään monipaikkaista elämää.
”Jos jotakin haluan tutkia, niin maaseudun nuoria – siihen on omaakin näkökulmaa”, kertoo kulttuuri- ja sosiaalihistorioitsija, akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti ajatelleensa, kun mietti uusia tutkimusaiheita vuosia sitten.
Vehkalahti vietti lapsuuttaan ja nuoruuttaan maalaiskunnassa Pohjois-Pohjanmaalla 1980-luvulla, kotona pienellä sivukylällä oli lypsykarjaa.
”Voin sanoa, että minulla oli hyvä ja onnellinen lapsuus maalaisympäristössä. Kuitenkin aika varhaisesta oli selvä juttu, että tulisin lähtemään opiskelemaan muualle”, Vehkalahti kertoo.
Tutkimuksista tiedetään, että näin on jo monessa ikäluokassa ajateltu.
Suuren muuton aikaa Suomessa elettiin 1960–1970 -luvuilla. Silloin kaupunkeihin töihin muuttivat suurten ikäkuokkien nuoret. Maaseudun tyhjeneminen on jatkunut tasaisena, nyt enemmistö lähtijöistä on nuoria naisia, 16–29-vuotiaita.
Edelleenkin ”lähtemisen pakko” on laajasti jaettu tunne harvaan asutulla maaseudulla Suomessa ja kansainvälisesti. Kuva ikääntyvästä väestöstä ja hiipuvista palveluista on tuttu ja toistettu.
”Nämä asiat nuorten on kohdattava. Toisin kuin kaupungeissa asuvat ikätoverit, harvaanasutuilla alueilla nuoret joutuvat tekemään varhaisella iällä, heti peruskoulun päättyessä isoja ratkaisuja tulevaisuuden suhteen”, sanoo Vehkalahti.
Viitasaaren lukion abiturientit Hanna Sorsa (vas.), Emma Hakonen ja Miisa Tikkanen alkoivat tehdä Vain Landella -podcastia syksyllä 2022. Siinä he pohdiskelevat arkeaan pikkukunnassa.
Kotiseutusuhde jakaa maaseudun nuoret kolmeen ryhmään
Maaseudun nuorten lähtökohdista ja kokemuksista tiedetään kuitenkin varsin vähän. Nuorisotutkimuksessa kaupunkien nuorten näkökulma on ollut hallitseva.
Mitä maaseudun nuoret ajattelevat kotiseudustaan? Miten kotiseudun merkitys muuttuu eri elämänvaiheissa?
Vain Landella -podcastit syntyvät Viitasaaren Digikeskuksessa. Joulukuussa kolmikko keskusteli muun muassa siitä, millaista on lähteä opiskelemaan pieneltä paikkakunnalta.
Vehkalahden mukaan maaseudun nuoret voi jakaa kolmeen ryhmään: osa nuorista on hyvin kaupunkiorientoituneita ja valmiita muuttamaan, osa elää pitkän maalta kaupunkiin -siirtymävaiheen. Osa puolestaan etsii ja rakentaa aktiivisesti kotiseudulle jäämisen mahdollisuuksia.
Jälkimmäiset saattavat valita esimerkiksi koulutuksen strategisesti sen mukaan, onko sen avulla saatavissa töitä kotiseudulta.
”Ylivoimaisesti eniten nuorten muuttoliikkeisiin vaikuttaa koulutuksen saatavuus. Kun kotipaikkakunnalla tai sen lähikunnissa ei ole vaihtoehtoja, muutto on välttämätön ainakin opiskeluajaksi.”
Monikaan nuori ei ole heti peruskoulun päätyessä kuitenkaan valmis muuttamaan kauas, vaan unelmoi suhteellisen lähellä, hyvien kulkuyhteyksien päässä olevasta koulutuspaikasta. Myös nuorten perheet toivovat tätä mahdollisuutta, Vehkalahti sanoo.
Tutkijana Vehkalahti toivoo, että kuva lähtemisen pakosta päivittyisi ainakin siltä osin, että kuuluville nousisi toisenlaisiakin ääniä.
”Maaseudun nuorten näkökulmasta kyse ei ole pelkästään koulutus- tai uravalinnoista, vaan koko elämään, kuten perhe- ja ystävyyssuhteisiin, vaikuttavaista asioista. Monelle valintatilanne on ristiriitainen, sillä kotipaikkakunta on monin tavoin rakas.”
Urbaanit nuorisokulttuurit ovat läsnä maaseudun nuorten elämässä
Nuorisotutkimuksessa on puhuttu pitkään nuoruuden pidentymisestä.
”Tutkimuksemme on tuonut esiin, että maaseudulta kotoisin olevien nuorten ja nuorten aikuisten elämä on pitkään monipaikkaista. Opiskellaan kaupungissa, mutta palataan esimerkiksi kesätöihin omalle kotiseudulle. Pyritään hyödyntämään parhaat puolet sekä kaupungin mahdollisuuksista että maaseudun rauhasta. ”
Vaikka kaupungissa ollaan, kyllä täällä maaseutua voi kokea”, sanoo Emma Hakonen (vas.). Mielikuvat maalla asumisesta ovat hänelle, Hanna Sorsalle ja Miisa Tikkaselle tuttuja. ”Onhan täällä pienet piirit, mutta en silti tunne kaikkia. Ja saattaa joku tulla traktorilla kouluun, mutta ei kaikki”, Hakonen nostaa tuttuja ennakkokäsityksiä.
Kotiseutuun liittyy tässä elämänvaiheessa monilla ristiriitaisia tunteita: nuori voi kokea maaseutupaikkakuntien ”pienet piirit” samaan aikaan sekä positiiviseksi että pois työntäväksi. Maaseudun ja kaupungin raja on myös huokoistunut: digitalisaation myötä urbaanit nuorisokulttuurit ovat toisella tavoin läsnä maaseudun nuorten elämässä kuin aiemmin, sanoo Vehkalahti.
Luonto ja rauhallisuus ovat tärkeimmät maaseudun plussat maalaisnuorten mielestä.
”Sama piirre nousee toistuvasti esiin myös varttuneempien suomalaisten näkemyksissä. Kenties juuri tästä maaseutuun ja kaupunkiin kiinnittyvien toiveiden rinnakkaisuudesta kumpuaa perisuomalainen toive, joka tulee edelleen vahvasti läpi nuorten ajatuksista: halutaan omakotitalo kaupungista, mieluiten järven rannalta.”
Vehkalahden tutkimusryhmässä on tutkittu muistitietotutkimuksen menetelmin myös keski-ikäisten ja eläkeikään ehtineiden maaseudulla syntyneiden suhdetta maaseutuun.
Yksi tärkeistä havainnoista on, että moni mieltää maaseudun yhä vahvasti osaksi identiteettiään, vaikka olisi asunut jo vuosikymmeniä kaupungissa ja suhde kotipaikkakuntaan ei olisi enää elävä.
Maaseudun nuoret ovat aktiivisia
Seurantatutkimus kartuttaa parhaillaan kuvaa suomalaisten maalaisnuorten ajatuksista. Se alkoi kahdessa kunnassa Keski- ja Itä-Suomessa vuonna 2015, ja Lapissa vuonna 2019, kun tutkittavat olivat 9. luokalla.
Nuoret ovat nyt yli 20-vuotiaita ja heitä haastatellaan säännöllisin väliajoin.
Haastattelut ovat syventäneet näkemystä siitä, millaisia merkityksiä nuoret kotiseutuunsa liittävät eri elämäntilanteissa. Esille on noussut monia kiinnostavia havaintoja.
”Alle 18-vuotiaiden nuorten elämässä pitkät etäisyydet ja julkisen liikenteen vähäisyys sekä palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien niukkuus ovat isoja tekijöitä. Toisaalta tutkimuksemme on tuonut esille, miten aktiivisia monet maaseudun nuoret ovat: kun järjestettyä harrastustoimintaa ei ole, tehdään itse, vedetään kerhoja ja opetellaan kaveriporukassa”, Vehkalahti kertoo.
Eläimet ja luonto ovat maaseudulla asuville tärkeitä.
”Iän myötä suhde kotiseutuun muuttuu. Moni kokee maaseutupaikkakunnat turvalliseksi ja rakkaaksi lapsuuden ympäristöksi, mutta kaipaa aikuistumisen kynnyksellä enemmän”, Vehkalahti sanoo.
Tutkimuksesta nousee ehdotuksia alueiden kehittämiseksi
Kaisa Vehkalahti työskentelee yliopistotutkijana ja opettajana historian ja etnologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa.
Kaisa Vehkalahti palasi tutkijavaihdosta Australiasta Jyväskylän yliopistoon tammikuussa. Kuva: Kaisa Vehkalahden kotialbumi
Hän palasi tammikuun alussa tutkijavaihdosta Australiasta. Vehkalahti oli vierailevana tutkijana Melbournen yliopistossa, jossa nuorten seurantatutkimuksilla on pitkät perinteet.
Kansainvälinen näkökulma onkin vahvasti mukana Vehkalahden tutkimuksissa. Viime syksynä alkoi laaja pohjoismaisia nuoria vertaileva seurantatutkimus, jota Vehkalahti johtaa. Siinä selvitetään maaseudulla asuvien nuorten elämää ja tulevaisuuden kuvia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Mukana on lähes parisataa nuorta kymmeneltä harvaanasutulta alueelta.
”On ollut kiinnostava huomata, miten samankaltaisista kokemuksista hyvinkin erilaisilta maaseutualueilta eri maista kotoisin olevat nuoret ovat kertoneet. Myös muissa Pohjoismaissa maaseudun nuoret ovat samankaltaisten väestö- ja palvelurakenteisiin liittyvien haasteiden edessä. Elämänvalintoihin liittyvät pohdinnat ovat ristiriitaisia.”
Tutkimus on tuonut myös esille alueiden erilaisuuden.
”On esimerkiksi monia harvaanasuttuja alueita, joilla on työvoimapula, erityisesti koulutetusta väestöstä”, Vehkalahti sanoo.
Maaseudun kehittämisen näkökulmakin kuuluu pohjoismaiseen tutkimukseen.
”Pohjoismaisessa hankkeessa yksi tehtävämme on myös selvittää nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta ja ehdotuksia siitä, miten harvaanasuttuja alueita tulisi kehittää”, Vehkalahti kertoo.
Tilaa JYUnity-lehti
Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.