JYUnity

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus isännöi perinteikästä, kansainvälistä nanotieteen ja -teknologian Nanoscience Days –huippukonferenssia tänä vuonna verkossa. Verkkokonferenssin järjestäminen on ollut iso voimainponnistus ja toivottavasti toimii edelläkävijänä muille tieteellisille online-tapahtumille, sanoo tapahtuman puheenjohtaja Tuomas Puurtinen Jyväskylän yliopistosta. Puurtisen mukaan monitieteiseltä nanotieteen alalta on tutkijoilta puuttunut ”online-foorumi”, mitä puutetta konferenssilla halutaan nyt paikata.

Päätös konferenssin viemisestä verkkoon syntyi kesäkuun puolivälissä nopean harkinnan perusteella, Jyväskylän yliopiston koronarajoituksia seuraten. Tahto järjestää nanotutkijoiden vuosittainen tärkeä kohtaaminen oli kova, mutta kokemusta tieteellisen verkkokonferenssin järjestämisestä ei järjestelytoimikunnalla ollut, sanoo konferenssin puheenjohtaja Tuomas Puurtinen Jyväskylän yliopistosta.

”Nanotiedepäivillä on perinteisesti päästy jakamaan ajatuksia nanotieteen tutkimuslöydöistä eri alojen kesken. Se on koonnut paikalle sekä alan huiput että lupaavat nuoret tutkijat oppimaan ja kertomaan omista tutkimuksistaan. Koemme monitieteellisen keskustelun tärkeänä osana nanotutkimusta ja tämän mahdollisuuden halusimme järjestää tänäkin vuonna”, kertoo Puurtinen.

Nanotieteen tutkimusaiheet yhdistävät nanobiologeja, nanofyysikoita ja nanokemistejä.

Kärkiaiheet liittyvät tänä vuonna nanomateriaaleihin, kubitteihin, kvanttisensoreihin sekä DNA:han liittyviin bioteknologisiin sovelluksiin.

Verkossa luennoi kaikkiaan kymmenen alansa huippututkimuksen edustajaa, mukana muun muassa biolääketieteen käyttöön soveltuvia proteiineja suunnitteleva Andreas Plückthun Zurichin yliopistosta, suprajohtavia komponentteja kvanttitietokoneisiin kehittävä Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta ja VTT:stä ja uudenlaisia orgaanisia nanomateriaaleja tutkiva Jana Zaumseil Heidelbergin yliopistosta. Konferenssissa vieraat pääsevät huipputuoreiden löytöjen äärelle: esimerkkinä professori Mikko Möttönen, joka on juuri tiedelehti Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan onnistunut kehittämään ryhmineen kvanttitietokoneen kubittien mittaamiseen soveltuvan uudenlaisen nopean bolometrin.

Verkkokonferenssin tekniikassa käytettiin luovuutta – posteritilaisuuteen luotiin liveseminaarin kuhinaa

Nanotiedekeskus järjestää verkkoseminaarin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Digipalvelujen ja kongressiasiantuntijoiden kanssa.

Konferenssi toteutetaan Jyväskylän yliopiston käyttämien Zoom Webinar –verkkokokouspalvelun ja Kongressi- tapahtumanhallintajärjestelmän avulla. Vieraille ohjelma näyttäytyy seuraavasti:

Molempien päivinä on viisi pääesitystä. Kuulijat voivat kommentoida esityksiä lyhyesti tuoreeltaan chatissä tai mikrofonin välityksellä. Joidenkin pääesitysten jälkeen myös nuoret tutkijat pääsevät esittelemään aiheeseen liittyvän oman tutkimuksensa tuloksia.

Avauspäivän päättää posteriesittely, johon on varattu kaksi tuntia.

”Online-posteriesittely on suurin innovaatiomme liittyen tapahtuman tekniseen toteutukseen. Tavoitteena on saavuttaa samanlainen ”kuhina”, joka tieteellisten tapahtumien posteritilaisuuksissa totutusti on.

”Jokainen esittäjä luo oman Zoom-verkkokokouksensa, jossa posteri on esillä. Osallistujat voivat vierailla postereilla katsomassa niitä ja keskustelemassa esittäjän kanssa. Verkkokokouslinkit saadaan Kongressi-järjestelmän avulla liitettyä suoraan abstraktikirjaan, jolloin vieraat pääsevät nopeasti siirtymään esityksestä toiseen”, kertoo Puurtinen.

Järjestäjien tavoitteena on taata kävijöille mahdollisimman helppokäyttöinen konferenssikokemus, sanoo Tuomas Puurtinen.

Järjestelyistä on saatu oppia kongressijärjestelmän kehitykseen

Järjestelyt ovat toimineet tärkeänä oppina myös kongressijärjestelmän kehitystyössä, sanoo kongressiasiantuntija Taru-Maija Heilala-Rasimov Jyväskylän yliopistosta.

Arvokasta oppia on saatu verkkoseminaarin vaatimuksista kuten esimerkiksi siitä, miten posterisessiot ja niihin liittyvä verkkoportaali on rakennettava.

”Olemme voineet viestittää järjestelmän toimittajalle useita kehittämistoiveita. Kongressi-järjestelmään on tämän tapahtuman valmistelujen yhteydessä saatu olennaisia verkkotapahtumia palvelevia ominaisuuksia, joista hyötyvät kaikki käyttäjät”, Heilala-Rasimov sanoo.

Vuosittaista tapahtumaa on aiemmin markkinoitu laajasti alan tapahtumissa. Tänä vuonna moni tapahtumista on peruttu, joten myös markkinointi näissä jäi toteutumatta ja mainontaa on jouduttu tekemään lyhyellä varoajalla.

Verkkotapaamiset paikkaavat korona-aikana muutokseen joutunutta tutkijan työtä

Moni tutkija on saanut korona-aikana huomata, kuinka tottunut on työssään kasvokkain keskusteluun.

”Videopalaverit ovat olleet yleisessä käytössä jo vuosikymmenen ajan, mutta kun kaikki kanssakäyminen hoidetaankin nyt videopalavereilla, kadotetaan paljon ihmiskontaktista. Virtuaalinen ihmiskontakti ei vielä ole riittävän realistinen kokemus”, sanoo Puurtinen.

”Tutkijan työssä luottamus ja henkilökemiat yhteistyökumppaneiden välillä ovat tärkeitä, eikä sellaista voi syntyä videopalavereissa, ainakaan kun kamerat ovat kiinni ja mikrofonit suljettuina.”

Viime hetken valmistelut ovat jo meneillään! Tapahtuman järjestäjiin kuuluvat Tuomas Puurtinen ja Lotta-Riina Sundberg valmistautuvat ohjaamaan verkkokonferenssia Nanotiedepäivien ”komentokeskuksessa” Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa Ylistönrinteellä.

Toisaalta, tiedon jakaminen helpottuu ja aikaa voitetaan, kun tietoa voidaan jakaa videopalavereissa, eikä aikaa mene siirtymiseen. Järjestäjät odottavat nyt jännittyneinä, miten hyvin uusi verkkokonferenssi täyttyy ja miten se täyttää osallistujien toiveet. Viime vuonna live-seminaari kokosi yhteen 250 konferenssivierasta.

Tilaa verkkokonferenssissa on useammalle kuulijalle kuin paikan päällä järjestettäessä.

”Ensimmäisenä vastaan saattavat tulla ohjelmistojen käyttäjämääriin liittyvät lisenssirajoitukset, katsotaan, joudummeko niitä laajentamaan”, myhäilee Tuomas Puurtinen.

Katso konferenssin ohjelma verkkosivuilta ja ilmoittaudu 4.10.2020 mennessä: jyu.fi/nsdays