Liikunta- ja urheilututkimuksella on pitkät perinteet, mutta suorituskykyyn ja fysiologiaan liittyvät tutkimukset on useimmiten suoritettu miestutkittavilla. Naiset on usein rajattu pois tutkimuksista muun muassa hormonaalisia muutoksia kuvaavan kuukautiskierron vuoksi. Näin ei pitäisi olla, sanoo tutkijatohtori Johanna Ihalainen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkija Johanna Ihalainen haluaa nostaa naisurheilijat tutkimuksensa keskiöön ja selvittää naisurheilijalle merkityksellisten asioiden tilaa Suomessa. Kuukautiskierto, hormonit, ravinto ja energiatasapaino ovat jokaista naisurheilijaa koskettavia asioita ja niiden merkitystä urheilijan suoritukseen ja on tutkittu vähän.

– Naisurheilijoiden tutkiminen on toki hiukan työläämpää, koska kuukautiskierto pitää ottaa huomioon. Mielestäni siitä on tehty kuitenkin liian hankalaa, Ihalainen arvioi.

Ihalainen on ollut mukana norjalaisessa tutkimuksessa, jossa norjalaisilta huippuhiihtäjiltä ja -ampumahiihtäjiltä kysyttiin kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista urheiluun. Tutkimuksessa nousi selkeästi esille tarve lisätiedolle niin urheilijoiden kuin valmentajienkin keskuudessa.

Ihalainen päätti kehittää ja laajentaa norjalaiskyselyä, ja yhdessä laajan tutkimustiimin kanssa rakennettu kysely julkaistiin keväällä 2020.

– Urheilijoilla tehtyjen kontrolloitujen kuukautiskiertoa ja hormonaalista ehkäisyä käsittelevien tutkimusten määrä on vähäinen. Tämän vuoksi olemme halunneet selvittää urheilijoiden omia kokemuksia suorituskyvystä ja terveydestä kuvataksemme paremmin naisurheilijoiden arkipäivää, Ihalainen kertoo.

Painon tarkkaileminen hallitsee hätkähdyttävällä tavalla naisurheilijoiden elämää

Kuukautiskiertoon liittyvien kysymysten lisäksi urheilijoilta kysyttiin ravitsemuksesta ja kehosuhteesta.

Tulokset ovat hätkähdyttäviä. Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia kaikista vastanneista yrittää pudottaa painoaan. Saman verran urheilijoita on huolissaan painostaan tai kehon koostumuksesta. Vastaajista 65 prosenttia eli lähes 600 naista ilmoitti, että kehon paino vaikuttaa siihen, mitä ajattelee itsestään ja noin 40 prosenttia kertoi määrittelevänsä oman arvonsa painon mukaan. Lisäksi itseraportoitu syömishäiriöiden yleisyys oli 15 prosentilla vastaajista.

Lääketieteen tohtori ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund Kihusta ja Paavo Nurmi -keskuksesta Turun yliopistosta on työskennellyt urheilijoiden kanssa Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Norjassa. Hänellä on kokemusta mm. suunnistuksen ja rytmisen voimistelun maajoukkueurheilijoiden kanssa. Mitä lääkäri ajattelee naisurheilijoiden vastauksista?

– Moni urheilija kokee voivansa hyvin ja kokee painon pudottamisen olevan osa urheilua eikä edes ajattele, onko tämä normaalia vaan osa elämää. He eivät koe, että tämä on uhka hyvinvoinnille. Sehän on väärin.

– Tämä ei ole uutta ja on ollut osa tiettyjä lajeja aina, myös 50 vuotta sitten. Ei ole oikein, että hyvinvoiva urheilija kokee olevansa hyvä riippuen siitä, mitä vaaka näyttää. Jos koko ajan laihduttaa, se vaikuttaa moneen kehon toimintoon. Huippu-urheilussa energiavaje vaikuttaa myös kehittymiseen, tulosten kehittymiseen, palautumiseen, vammariskiin ja ylikuormituksen riskiin. Vaikka kyynisesti laittaisi syrjään mielen hyvinvoinnin ja terveyden, energian vaje vaikuttaa suoraan negatiivisesti kehitykseen ja tuloksiin, Mjøsund sanoo.

Kyselyyn vastasi lähes 900 yli 15-vuotiaista suomalaista naisurheilijaa. Kilpakuntoilijoita tai paikallisen tason urheilijoita vastaajissa oli noin 240, kansallisen tason urheilijoita 365 ja kansainvälisellä tasolla urheilevia naisia 280.

– Olimme todella tyytyväisiä vastausmäärään. Yhteistyö Kihun, Olympiakomitean, urheiluopistojen ja lajiliittojen kanssa mahdollisti laajat verkostot, joiden kautta saimme kyselyä eteenpäin. Olemme kiitollisia kaikille vastanneille ja tutkimuslinkkiä jakaneille, Ihalainen sanoo.

Kuukautiset vaikuttavat urheilusuorituksiin, mutta niistä keskustelu on vaikeaa

Urheilijoilta kysyttiin myös kuukautiskierrosta ja kuukautisten vaikutuksista urheiluun. Noin 20 prosentilla vastaajista ei kuukautiskierto ollut säännöllinen ja noin 4 prosentilla vastanneista, joilla ei ollut hormonaalista ehkäisyä, ei ollut kuukautisia lainkaan. Myös väitöskirjatutkija Suvi Ravin hiljattain julkaistu artikkeli osoittaa, että kuukautiskierron häiriöt ovat yleisempiä nuorilla urheilijoilla kuin ei-urheilijoilla.

Lääkäri Mjøsund muistuttaa, että itse kuukautisvuoto ei ole tärkeää, mutta vuoto on merkki siitä, että vuodon taustalla oleva hormonitoiminta toimii. Jos naisen energian saanti on liian vähäistä tai stressitaso on korkea, hormonisäätely häiriintyy, jolloin kuukautiset jäävät pois. Näitä hormoneja tarvitaan esimerkiksi luuston ja lihasten hyvinvointiin.

Lääketieteen tohtori ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund

– Kuukautisethan ovat mahtava, luonnon luoma signaali, jolla voi helposti seurata hormonitoimintaa, palautumista ja energiatasapainoa, Mjøsund sanoo.

Signaalin tärkeydestä huolimatta 70 prosenttia urheilijoista kertoi, että he eivät ole puhuneet kuukautisista valmentajansa kanssa. Osalla ei ole ollut tarvetta, mutta noin puolet vastaajista kokee asiasta keskustelun vaikeaksi.

– Asiasta puhumista ei koeta helpoksi, varsinkin jos valmentaja on mies. Olisi kuitenkin tärkeää, että urheilijat ja valmentajat saisivat lisätietoa asiasta. Epäsäännöllisten kuukautisten lisäksi monella on pahoja kipuja tai runsaita vuotoja, joiden kanssa ei ole pakko kärvistellä, vaan niihin voi saada apua, Mjøsund muistuttaa.

Tutkimusryhmän jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä urheilijoiden kanssa. Ihalainen on käynyt puhumassa naisurheilijoiden kuukautisista, energiavajeesta ja kehonkoostumuksesta Suomessa esimerkiksi lajiliitoissa ja valmentajakahveilla.

– Ruotsissa asiasta puhuttiin paljon enemmän ja avoimemmin. Siellä olisin voinut käydä viikoittain erilaisissa urheilijayhteisöissä puhumassa, Ihalainen kertoo.

Sekä Ihalainen että Mjøsund painottavat, että energiavajeeseen ja kuukautiskiertoon liittyvät asiat ovat tärkeitä naisurheilijoiden urheilussa ja elämässä. Noin 70 % raportoi kuukautiskiertoon liittyvistä oireita, kuten kivuista ja esimerkiksi 40 prosenttia vastanneista kertoi, että kuukautiset vaikuttavat henkiseen suorituskykyyn.

Lentopalloilija Emilia Joensalo toivoisi lisää tietoa ja keskustelua

Toista vuottaan lentopallon mestaruusliigassa LP-Vampulan riveissä pelaava 25-vuotias Emilia Joensalo kertoo nuorempana kärsineensä vaikeista kuukautisista. Kuten lähes puolet kyselyyn vastanneista urheilijanaisista, myös Joensalolla on käytössä hormonaalinen ehkäisy, joka myös auttaa kuukautiskipujen ja -vuotojen kanssa. Asiasta puhuminen ei hänenkään mielestä miesvalmentajan kanssa tunnu luontevalta.

Lentopalloilija Emilia Joensalo. Kuvaaja Mikko Perttunen.

– Kuukautisista on puhuttu urheilumaailmassa todella vähän. Joukkuekavereiden kanssa en koe, että kuukautisista puhuminen olisi mitenkään noloa tai etteikö siitä voisi puhua. Miesvalmentajien suhteen tilanne on kyllä toinen. Koen, että asiasta ei puhuta ja siitä puhuminen voi olla haastavaa, Joensalo sanoo.

Ravinnosta ja energian saannista maajoukkueessakin pelaava Joensalo toivoisi myös enemmän tietoa ja keskustelua urheilupiireissä.

– Ravintopuolesta olen ottanut paljon selvää itse, mutta joukkueen puolelta ravinnosta saatu informaatio on kyllä ollut hyvin vähäistä. Tietoa olen saanut lähinnä koulusta. Oma mielenkiinto ravitsemukseen on saanut ottamaan selvää ja satsaamaan myös ravitsemukseen uudella tavalla, Joensalo sanoo.

Joensalo opiskellut Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteiden kandidaatiksi liikuntabiologian puolelta.

– Tehdyt ravitsemuksen sivuaineopinnot ovat myös auttaneet laajentamaan omaa käsitystä ravitsemuksen tärkeydestä urheilusuorituksessa. Olen kuitenkin huomannut urani aikana joukkuekavereita seuratessa ja heidän kanssa keskustellessa, ettei monella ole käsitystä sen tärkeydestä, Joensalo summaa.

Training Room -hanke edistää urheilijoiden hyvinvointia

Tutkija Ihalainen on tällä hetkellä mukana Kihun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisessä Training Room -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää urheilijoiden ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja vammakuntoutusta sekä kehittää harjoitukseen valmistavia ja harjoituksesta palauttavia menetelmiä ja toimintamalleja.

Hankkeen yhteydessä kerätään tutkittua tietoa urheilijoiden kuormittuneisuudesta, hyvinvoinnista ja niiden yhteyksistä vammoihin ja sairastuvuuteen (MIIA-tutkimus).

– Urheilijoiden kanssa toimiessa esiin nousevat usein kysymykset ja haasteet liittyen syömiseen, hormonaalisiin muutoksiin, kuukautisiin ja tietenkin näiden vaikutuksista suorituskykyyn. Jokaisella urheilijalla olisi hyvä olla joku, jonka kanssa puhua näistä aiheista, Ihalainen sanoo.

Tulevaisuudessa tutkijan tavoitteena on tehdä laajempaa monitieteellistä tutkimusta naisurheilijoista yhdessä kliinisten asiantuntijoiden kanssa ja päästä jakamaan tutkittua tietoa, jolla heidän hyvinvointiaan pystytään edistämään. Tähän tarvitaan myös asenteiden muutosta urheilijoiden, valmentajien ja muiden urheilijoiden kanssa toimivien parissa.

– Naisurheilijan kuukautisista puhuminen ei voi olla tabu, Ihalainen summaa.

Tutkimusryhmän jäsenet: Tohtorikoulutettava Suvi Ravi (JYU); Lääkäri Maarit Valtonen (KIHU); Lääkäri Katja Mjøsund (KIHU/PNK); Projektipäällikkö Johanna Lehto (KIHU); Projektipäällikkö Ritva Taipale (JYU); Lääkäri Mira Tuovinen (KIHU); Urheilupsykologi Marja Kokkonen (JYU)

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.