Musiikki voi olla ensimmäinen ja viimeinen väline, jolla ihmiseen saa yhteyden. Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä ja musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio avaavat tässä jutussa, mitä musiikki voi saada aikaan ihmiskehossa ja mielessä. Vaikutukset kokevat lähes kaikki, vain promilleen väestä ei musiikki osu ollenkaan.

Musiikin voimasta kertoessaan musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä ammentaa yhtä lailla tutkimuksista, potilastyöstä kuin omista kokemuksistaan.

Mistä on kyse, kun Astor Piazzollan tango nuevo onnistuu aktivoimaan kuulijansa aivoissa liikkeitä sääteleviä alueita, vaikka kuulijat makoilevat pitkällään kuuntelemassa?

Tai, mitä tapahtuu, kun kahvikuppi putoaa kädestä mielenliikutuksesta, kun radiosta kuuluu Elsa, kohtalon lapsi.

Edellinen on tutkimuksen tulos, jota Erkkilä pitää hätkähdyttävänä. Jälkimmäinen puolestaan Erkkilän kokemus lapsuudesta, kun hän pienenä poikana kuuli kappaleen matkaradiosta naapurissa kahvitellessaan.

”Mitään niin hienoa en ollut koskaan ennen kuullut”, Erkkilä kuvailee voimallista kokemustaan.

Vaikka puhekykyä tai muuta kommunikaation keinoa ei ole, musiikin tiedetään tutkimusten mukaan koskettavan silloinkin – yhtä lailla sekä vastasyntyneet että muistisairaat reagoivat musiikkiin, sanoo Erkkilä.

”Kuullun prosessointiin tarvittavat taidot ovat synnynnäisiä ja syvällä ja ne häviävät viimeisenä.”

Kaikkinensa musiikin kuuntelijan aivoissa tapahtuu isoja asioita ja aivot työskentelevät tehokkaasti huomaamattaan. Musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio kuvailee tilannetta näin:

”Musiikki on kuulijalle hyvin kokonaisvaltainen elämys. Aivot tekevät tehokkaasti kognitiivista prosessointia ymmärtääkseen, mitä äänimassasta voi saada irti”, Saarikallio kertoo.

Musiikki aktivoi hermoston välittäjäaineen, dopamiinin tuotantoa. Tämä aine vaikuttaa muun muassa mielihyvän kokemuksiin.

”Aivotutkimuksin on saatu selville myös se, että musiikki aktivoi sosiaalisuuden tunteita. Koetaan oltavan samassa rytmissä ja tunnetaan yhteenkuuluvuutta”, Saarikallio sanoo.

Musiikki buustaa tai nostaa arjen yläpuolelle

Moni käyttää musiikin liikuttavia ja tunteita nostattavia ominaisuuksia harkiten tai huomaamattaan arjessaan. Sopivalla musiikilla voi säädellä toimintakykyään ja vireystilaansa. Musiikki buustaa toimintaa kuten siivoushetkeä tai nostaa arjen yläpuolelle, kuvailee Suvi Saarikallio.

Sama musiikki ei toimi kaikille, mutta tutkimuksin on vahvistettu, että tiettyjä musiikin ominaisuuksia ihmiset tulkitsevat samalla tavalla.

”Musiikin nopea tempo saa energiatasot nousemaan, suruun liitetään matalat ja hiljaiset äänet. Samoin äänenväriin kuten äänenpainoon liittyvät tunneviestit ymmärretään yleensä samalla tavalla”, Saarikallio sanoo.

Yksilöllisten vaikutusten selville saaminen vaatii kuitenkin henkilön musiikillisten mieltymysten tuntemista.

”Rentouttavaa musiikkia kuunnellessa ihmisen mentaaliset jännitteet laskevat, ja kokemus on elvyttävä ja koettu energiataso nousee”, Saarikallio sanoo.

Vain murto-osa ihmisistä ei musiikkiin reagoi.

”Promille väestöstä ei tunnista musiikkia tai vaikutu siitä. Kyseessä on neurologinen häiriö, jonka taustalla voi olla joko synnynnäinen ongelma tai aivovaurio, Erkkilä kertoo.

Musiikkiterapiaa tarvitaan, kun omat voimavarat eivät riitä

Musiikin ja surun yhteyttä on tutkittu paljon myös Jyväskylän yliopistossa musiikkitieteen alalla. Jaakko Erkkilä nostaa esille Henna-Riikka Peltolan ja Tuomas Eerolan tutkimukset.

”Siinä, miten ihmiset käyttävät musiikkia surun hoitamiseen, on paljon myös positiivisia sävyjä. Esimerkiksi menetettyyn ihmissuhteeseen ja sen käsittelyyn liittyy kaipuun, ikävän ja tuskan lisäksi myös yhteisten, kauniiden muistojen ja kokemusten mieleen palauttamista ­– eräänlaista asioiden ja tunteiden kontekstiin laittamista. Musiikki antaa tällaiselle prosessille sopivaa ajallista perspektiiviä samalla kun se luo kuuntelijan tavoitteleman emotionaalisen kontekstin, jossa ristiriitaisillekin tunteille on oma tilansa”, Erkkilä kuvailee.

”Silloin, kun meillä on riittävästi terveitä voimavaroja, surua tai arjen huolia voidaan lievittää itse musiikilla”, hän sanoo.

Terapiaksi musiikki muuttuu siinä vaiheessa, kun ihmisen omat voimavarat eivät riitä. Isojen menetysten hetkellä voidaan tarvita myös relaationaalisuutta, toinen henkilö kulkemaan kaverina, sanoo Erkkilä.

Musiikkiterapiassa musiikkia kuunnellaan, lauletaan, soitetaan tai sen tahdissa liikutaan ja improvisoidaan. Musiikkiterapiaa käytetään niin psykiatrisessa kuntoutuksessa kuin kehityksellisten häiriöiden kuntoutuksessakin.

Musiikkiterapiaa on käytetty lupaavin tuloksin myös neurologisten häiriöiden ja sairauksien kuntoutuksessa, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden sekä erilaisten hahmottamishäiriöiden ja muiden neuropsykologisten häiriöiden kuntoutuksessa.

Tällä hetkellä musiikillisten menetelmien mahdollisuuksia hyödynnetään ja tutkitaan Suomessakin lisääntyvästi myös muistisairauksiin liittyen ikäihmisten kohderyhmässä.

Tieteen ääni on edennyt kliinisiin käytäntöihin

Suomessa musiikkiterapian nousu alkoi 70-luvulla. Sibelius-Akatemia aloitti musiikkiterapeuttien koulutuksen ja perustettiin myös Suomen musiikkiterapiayhdistys vuonna 1973. Erkkilä on sen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Tieteen ääni on edennyt sitäkin kautta kentälle, ja uudet tutkimustulokset ovat jalkautuneet niin  musiikkiterapian koulutuksiin kuin kliinisiin käytäntöihinkin. Sen sijaan musiikkiterapian, kuten muidenkin luovien terapioiden, yhteiskunnallinen tunnustaminen ja vakiinnuttaminen on hidasta ja jäykän terveydenhuollon päätöksenteon armoilla, sanoo Erkkilä.

”Esimerkiksi uusia luovia terapioita ei oteta helposti käyttöön, vaikka sille ei ole sen suurempia esteitä kuin monille hyväksytyillekään terapiasuuntauksille, joista on tutkimusnäyttöä. Tanssi- ja liiketerapia on yksi tällainen”, Erkkilä pahoittelee.

Satakunnassa varttuneen Erkkilän oma ura musiikkiterapian alalla lähti käyntiin vahvoista lapsuuden musiikkikokemuksista ja lapsuuden ympäristössä huomiotakin herättäneistä musiikillisista taipumuksista. Musiikkiterapian potilastyö Hesperian psykiatrisessa sairaalassa viimeistään vahvisti ammatillista uskoa.

”Enemmän minulle sopivaa alaa ei voisi olla. Tässä yhdistyvät kiinnostukseni ihmiseen, psykologiaan, auttamishaluun ja rakkauteni musiikkiin.”

Jyväskylän yliopistoon Jaakko Erkkilä tuli vuonna 1984 musiikkiterapian erikoiskoulutukseen. Tutkijan ura alkoi vuonna 1997 määräaikaisena apulaisprofessorina ja vakinaiseksi professoriksi hänen nimitettiin vuonna 2002.

Uusi tutkimus vie nuorten musiikillisen kokemuksen ytimeen

Suvi Saarikallion tämän hetken tutkimuksissa painopiste on musiikin psykologissa ilmiöissä; mikä yhteys musiikilla, tunteilla ja hyvinvoinnilla on tai miten musiikilla säädellään mielialaa tai miten musiikki vaikuttaa oppimiseen.

Saarikallio valittiin musiikkikasvatuksen apulaisprofessoriksi vuonna 2019. Hänen tiensä musiikin tutkijaksi on kulkenut omia biisejä kirjoittelevasta tyttöbändin rumpalista ensin musiikin opettajaksi, sitten psykologian dosentiksi, ja musiikkikasvatusta, -psykologiaa ja terapiaa laajasti yhdisteleväksi kansainvälisesti arvostetuksi tutkijaksi.

”Kun valitsin graduaihettani 20 vuotta sitten, päätin selvittää, miksi musiikki on nuorille tärkeää – ja sillä tiellä olen edelleen”, Saarikallio sanoo hymyillen.

Hän sai hiljattain huomattavan Euroopan tutkimusneuvoston apurahan tutkimukseen (MUSICONNECT), jossa selvitetään, millainen voimavara musiikki nuorille on.

Tutkijoilla on vahva tuntuma siihen, että nuoret ovat kautta aikojen olleet taitavia poimimaan itseään voimaannuttavaa musiikkia, sanoo Saarikallio.

Uudessa tutkimuksessa tutkijoiden apuna on mobiilisovellus, jolla saadaan muun muassa lokitietoja nuoren musiikin käytöstä sekä tunteista ja sosiaalisista tilanteista, jotka musiikin kuuntelemiseen ovat liittyneet.

”Haluamme päästä nuoren musiikillisen kokemuksen ytimeen. Miten musiikkia käytetään arjen tilanteissa ja millainen yhteys musiikilla ja sosiaalisilla tilanteilla on?” Saarikallio kuvaa tavoitteita.

Ensimmäisiä tuloksia on luvassa parin vuoden päästä.

Musiikin huippuyksikön tavoitteena selvittää, miten musiikin kokemus muuttuu elämän varrella

Jyväskylän yliopistossa aloitti vuoden alussa Suomen Akatemian tukemana uusi Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö. Sitä johtaa professori Petri Toiviainen. Jaakko Erkkilän mukaan yksikössä on hyvä mahdollisuudet ja riittävästi aikaa – kahdeksan vuotta – tehdä maailmanlaajuisesti merkittäviä tutkimuksia.

Suvi Saarikallio sanoo, että huippuyksikön tavoitteena on myös lisätä eri kohderyhmien musiikkikokemuksiin liittyvien tulosten vertailtavuutta.

”Tavoitteena on päästä mittaamaan esimerkiksi sitä, miten musiikin kokemus muuttuu elämän aikana. Tätä varten tarvitaan yhdenmukaiset mittarit niin lasten kuin vanhustenkin tutkimiseen”, Saarikallio sanoo.

Jyväskylän yliopiston tiedeillassa tiistaina 3.5. käsitellään musiikin vaikutuksia ja musiikkiterapiaa. Mukana asiantuntijoina ovat Suvi Saarikallio, Petri Toiviainen ja Esa Ala-Ruona. Voit lähettää heille kysymyksiä jo ennakkoon. Tiedeiltaa voit seurata suorana verkkolähetyksenä tai paikan päällä Jyväskylän yliopitson kirjastossa Lähteessä (Tietoniekka-tila, 1. krs.) kello 18 alkaen.