JYUnity

Tämän päivän lukutaito ei ole vain sanallisen tekstin ymmärtämistä. Arjessa tulisi osata käyttää ja tarkastella myös kuvaa ja ääntä – puhumattakaan numeerisista ja kinesteettisistä symbolijärjestelmistä. Rapistuvasta lukutaidosta puhutaan paljon, mutta millaisessa tilassa on suomalaisten monilukutaito?

Nostat kuulokkeet korvilta, sillä verkossa järjestetty kokous on juuri päättynyt. Ennen kokousta katsoit ohjevideon siitä, miten palaveriin liitytään, ja varmistit puhelimen kalenterista kokouksen aloitusajankohdan. Kokouksessa kuuntelit esitystä, kun ruudulla näytettiin kaavioita ja kuvioita. Myöhemmin lounasravintolan jonossa selaat puhelimelta tuttujen jakamia kuvia, videoita ja linkitettyjä uutisia.

Muun muassa näiden tekstien tuottaminen ja tulkinta vaatii monilukutaitoa. Multimediaiset ja -modaaliset tekstit tulevat vastaan arjessa jatkuvasti, mutta opimmeko monilukutaitoa tarpeeksi koulussa ja huomioidaanko aikuisten monilukutaitotarpeita riittävästi?

Apulaisprofessori Sari Sulkunen Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselta tutkii lukutaitoa ja näkee monilukutaidon yhteiskunnallisen osallisuuden keinona. Monilukutaidosta on puhuttu jo parikymmentä vuotta, ja viime vuosina ilmiö on noussut tärkeäksi.

– Teeman tärkeydestä kertoo esimerkiksi monilukutaitotutkimuksen merkittävä asema Jyväskylän yliopistossa. Yliopiston profilointialue MultiLEAP (Multiliteracies for social participation and in learning across the lifespan) tuo yhteen poikkitieteellistä osaamista monilukutaidon ilmiöstä. Teemaan siis panostetaan, mutta työtä on paljon tehtävänä, Sulkunen summaa.

Opetussuunnitelmat muuttuvat, mutta muuttuuko opetus?

Monilukutaito on kirjattu lukion ja peruskoulun opetussuunnitelmissa jokaiseen oppiaineeseen. Kuitenkin käytännön muutokset opetuksen sisällössä ovat hitaita.

– Opettajilla on hyvä käsitys siitä, millaisia oppiaineessa vaaditut tekstitaidot ovat. Opettajien käyttämä tekstimaailma voi olla hyvinkin monipuolinen, mutta silti oppikirjalla on opetuksessa vahva asema, Sulkunen summaa.

Vastavalmistuvilla aineenopettajilla on ajankohtaista tietoa monilukutaidon tuomisesta osaksi opetusta, mutta koulumaailmassa on edelleen iso joukko toisentyyppiseen opetustraditioon tottuneita opettajia. Niin sanotuissa lukuaineissa onkin käynnissä siirtymä sisältöpainotteisesta opetuksesta taitopainotteiseen.

– Opettajille annetaan täydennyskoulutusta ja aiheeseen suunnataan resursseja. Eikä siirtymään aina tarvitse ulkopuolista kouluttajaa, vaan muutos voi lähteä myös ruohonjuuritasolta.

Myös kansainvälisesti paras voi olla keskinkertaista

Suomen lukutaitomenestyksen huononeminen PISA-tutkimustuloksissa on yleisessä tiedossa: heikon lukutaidon omaavien osuus on lisääntynyt ja keskimääräinen lukutaitotulos on heikentynyt – joskin lasku on viime vuosina pysähtynyt. Kysyttäessä suomalaisten huonontuneista taitotuloksista Sulkunen haluaa nähdä myös myönteisemmän kokonaiskuvan.

– Vaikka laskua on ollut, suomalaisten osaaminen on edelleen hyvää. Tulokset ovat yhä kilpailukykyisiä, mutta emme tietenkään voi tyytyä siihen. Vertailussa paraskin voi olla taitotasoasteikolla keskinkertaista.

PISAn kaltaiset tutkimukset ovat monilukutaidon näkökulmasta suppeita, ja esimerkiksi tekstien tuottamisen taito loistaa niissä poissaolollaan. Monilukutaidon kansainvälisiä vertailututkimuksia on vielä niukasti ja tutkimuksiin osallistuvien maiden lukumäärä on alhaisempi kuin esimerkiksi PISAssa.

Tutkimusta kuitenkin on: esimerkiksi ICILS-hankkeessa tutkitaan nuorten monilukutaitoa tietokoneiden käytön näkökulmasta. Suomi on hankkeen tuloksissa monilukutaidon kärkimaita, mutta myös heikot monilukutaidot omaavien ryhmä nousi merkittävänä esiin.

Lukutaitostrategian avulla raamit tulevaisuuden lukutaitotyölle

Monilukutaidon merkitys nousee esiin myös työn alla olevassa lukutaitostrategiassa, jossa lukutaito määritellään monilukutaidoksi. Strategiaa varten Opetushallitus on koonnut monialaisen työryhmän, jonka jäsen Sulkunen on. Alkuvuodesta alkanut työ pitäisi saattaa maaliin vielä tämän vuoden puolella.

– Tiiviin rupeaman pyrkimyksenä on koota yksiin kansiin lukutaitotyön moninaisuus. Tässä on mahdollisuus tehdä näkyväksi lukutaitotoimijoiden joukko. Strategian avulla voidaan myös suunnitella, miten lukutaitotyötä voidaan rahoituksen avulla tukea. Myös MultiLEAPin tutkimustyötä on tuotu strategian tueksi.

Strategia on poikkeuksellinen, sillä se kattaa kaikki ikäluokat, kun aiemmat linjaukset keskittyivät vain lapsiin ja nuoriin.

– Aikuiset eivät saa jäädä lukutaitotyön marginaaliin, mutta tiettyjen tutkimusten näkyvyyden takia näin on käynyt, vaikka tiedetään, että monilla aikuisillakin on haasteita arjen tekstitoiminnassa.

Strategia on itsessään suppea, mutta sitä täydennetään myöhemmin toimenpideohjelmalla. Lukutaitotyö siis jatkuu.

– Hienointa tässä on, kun saadaan monen alan ihmiset yhteen lukutaitokysymysten äärelle. Oma työ ja ajattelu avartuu ja samalla oppii uutta.

Monilukutaito kuuluu Jyväskylän yliopiston tutkimuksen profilointialueisiin. Lue lisää MultiLEAPista.