Kirjoittaminen ja sen oppiminen kiehtoo kaikenikäisiä. Opintoihin kirjattiin tänä keväänä jälleen hakijaennätys Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Kirjoittajakoulutuksessa maan pisimmät akateemiset perinteet ovat Jyväskylässä, sanoo yliopistonopettaja Nora Ekström. Hän on yksi tuoreen oppiainetta luotaavan kansainvälisen teoksen kirjoittajista.
Mikä yhdistää ja erottaa kirjoittajaopintoihin osallistuvia?
”Tavoitteellisuus yhdistää opiskelijoita, he ovat valmiita tekemään töitä ja pohtimaan kirjoittamista myös teoreettisella tasolla. Erottavana tekijänä on tavoitteiden sisältö. Yksi haaveilee työelämän kirjoitustehtäviensä rikastamisesta, toinen haluaa kirjoittaa, jotta voisi olla parempi äidinkielenopettaja, kolmas toivoo tulevansa romaanikirjailijaksi ja neljäs tähtää vaikkapa videorunojen tekijäksi. Osa hakee täydentävää koulutusta, osa tähtää maisteri- tai tohtoriopintoihin asti”, Nora Ekström kertoo.
Miten luovaa kirjoittamista voi oppia?
Nora Ekström
”Esimerkiksi tutkimalla omaa luovaa prosessiaan. Yhteisöön liittyminen on myös tärkeää. Usein omankin tekstin lukutaito kehittyy ja saamaansa palautetta osaa hyödyntää viisaammin, kun opettelee antamaan muille palautetta. Muilta voi myös oppia keskustelemalla, peilaamalla. Mikä tekee omasta tavasta kirjoittaa erityisen? Miten muiden vahvuuksia voisi saada mukaan omaankin työskentelyyn?”
Miten opetus pohjautuu tutkimukseen?
”Yksi kirjoittamisen tutkimuksen osa-alue on kirjoittamisen opetus, sen avulla käytännön toimintaa kehitetään kuten muissakin taideaineissa. Tiedekuntamme väitöstutkijat paneutuvat kirjoittamisen opetukseen laajalla otteella, esimerkiksi Satu Erran tuore väitös käsittelee lukiota kirjoittamisympäristönä.”
”Olen itse selvitellyt esimerkiksi opiskelijoidemme palautekäsityksiä ja muokannut toimintaa havaintojen pohjalta. Anne Mari Rautiainen työstää parhaillaan väitöskirjaa oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta oppiaineessamme. Hänen työnsä on kiinnittänyt huomiomme muun muassa siihen, että päiväkirjankin voi toteuttaa luovassa muodossa, vaikkapa dialogina kuvitteellisen keskustelukumppanin kanssa.”
”Sari Kuusela tutki kandidaattiseminaarissamme muutama vuosi sitten omaa siirtymäprosessiaan tietokirjoittamisesta proosan pariin. Osaavan tutkijan työ hyväksyttiin myöhemmin Scriptumiin, alamme vertaisarvioituun lehteen. Nyt artikkeli kuuluu opiskelijoidemme tenttimään jaksoon, jotta Kuuselan havainnot ja prosessikuvaus herättäisi heissäkin ajatuksia oman työn tutkimisesta.”
Millainen opettaja olet ja miten kurssin osallistujat vaikuttavat opetukseesi?
”Kymmenisen vuotta sitten asetin väitöskirjassani tavoitteekseni olla välittävä opettaja: opiskelijoista kiinnostunut, omaa innostustaan eteenpäin välittävä ja toisaalta tietoa ja taitoakin välittävä. Opettajan tehtävä on rakentaa yhdistäviä siltoja opiskelijoiden välille. Opiskelijat ovat usein minua pätevämpiä jossakin asiassa kuten kokemuksessa jonkin lajin kirjoittajana tai kirjallisuuden ja vaikkapa kustannustoiminnan tuntemuksessa. Jokaisen tietotaito pyritään välittämään ryhmän käyttöön.”
Opiskelijoiden osaamista kartoitetaan muun muassa kurssia edeltävillä ennakkotehtävillä, jotka auttavat suuntaamaan opetusta.
Millaista hyötyä olet kuullut opinnoista olleen opiskelijoille?
”Opinnot tuottavat parhaillaan oivalluksia: Minua miellyttää esimerkiksi tämä kirjoittamisen aineopiskelijan Mikan opiskelijan oppimistehtävästä poimittu – ja Facebook-sivullamme julkaistu – ajatelma: Ulkoisten häiriöiden poistaminen on oman sisäisen tilan arvostamista. Opiskelijoiden kertomuksia opetuksen hyödyistä voi lukea myös blogistamme. Nostan esiin vaikkapa tämän Ulla Kumpulan tekstin, joka havainnollistaa miten opinnot voivat tukea konkreettisen tavoitteen saavuttamista.”
Voiko opinnoilla nousta maan- tai maailmanmaineeseen?
”Sofi Oksanen on puhunut kiittävästi perusopinnoistamme, ne vahvistivat hänen olevan nimenomaan kirjallisuuden tekijä, ei tutkija. Toisaalta Oksasen uraan vaikutti moni muukin asia, esimerkiksi Teatterikorkeakoulun opinnot. Maineen sijasta huomio on ehkä syytä kiinnittää pikemminkin opiskelijoidemme tavoitteiden moninaisuuteen, jota edellä mainittu blogimmekin tuo esiin.”
”Aivan viime päivinä olen iloinnut siitä, että meillä opiskelleet Milla ja Aki Ollikainen voittivat yhdessä kirjoittamallaan dekkarilla kirjoituskilpailun. Teosta käännetään ainakin kymmenelle kielelle. Minua ilahduttaa kansainvälisyyden ohella ennen muuta se, että yhdessäkirjoittaminen nousee heidän myötään esiin. Yhteisöllisyys on ollut kirjoittamisen oppiaineessa ja avoimessa yliopistossa keskeinen osa toimitaan jo pidemmän aikaa.”
Perinne yksinään työskentelevästä kirjoittajasta on niin vahva, että sen rinnalle on hyvä tuoda aktiivisesti toisenlaisen tekemisen malleja, edes kokeiltavaksi.
Jyväskylän opetus nousee esille uudessa kansainvälisessä kirjassa
Tuore kirja The Place and the Writer (Bloomsbury, 2021) esittelee luovan kirjoittamisen opettamisen käytäntöjä eri puolella maailmaa. Nora Ekström on yksi kirjan kirjoittajista.
Millaisen kuvan kirja piirtää opettamisen eroista eri puolilla maailmaa?
The Place and the Writer.
”Australiassa, Islannissa ja Suomessa pedagogiikkalähtöisyys on korostunutta. Vakituinen henkilökunta muodostuu tutkijoista ja pedagogeista. Esimerkiksi Iowan uraauurtavaan opetukseen nojaavat maat korostavat enemmän tietyn henkilön luomia perinteitä, käytännön kokemusta ja myös opetuspaikkaa.
Jyväskylän avoimen yliopiston opetuksessa pohditaan kyllä kirjoituspaikan merkitystä, mutta juuri tiettyä miljöötä ja fyysistä kokoontumista sinne ei nähdä välttämättömänä.
Tärkeintä on yhteisö ja sen kohtaaminen joko lähiopetuspaikoissamme (Jyväskylä, Helsinki ja yhteistoimintapaikkamme) tai verkossa.”
”Minua jäi myös kiehtomaan esimerkiksi se, kuinka opetus Etelä-Afrikassa sopeutuu kirjoittajien monikielisyyteen – maassa on 11 virallista kieltä. Joskus samassa tekstissä käytetään useampaakin kieltä heijastamaan kirjoittajan identiteettiä nimenomaan monikielisenä tekijänä. Tämäkin ilmiö asettaa lopulta opettajan oppijaksi, poistaa tarpeettomia roolien rajoja. Joskus hän tarvitsee käännösapua, joskus voi vain nauttia kielen rytmistä.”
”Kiinnostavasti myös Kiinassa opettajan perinteisen auktoriteettiroolin rikkominen kytkeytyy juuri luovaan kirjoittamiseen. Lukiessani Kiinan vasta hiljattain käynnistyneestä opetuksesta mietin, että opettajan roolin rikkominen saattaa olla jopa aivan välttämätön ehto vertaistuen -ja palautteen onnistumiselle.”
Kirjoittamisen perus- ja aineopinnot Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/kirjoittaminen
Maisterin- tai tohtorintutkinto Jyväskylän yliopistossa kirjoittamisen oppiaineessa:
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/oppiaineet/kirjoittaminen
Kuvassa yllä: Yliopistonopettajat Nora Ekström (vas.), Anne Mari Rautiainen ja Kaisla Suvanto opettavavat luovaa kirjottamista Jyväskylän yliiopiston avoimessa yliopistossa.
Tilaa JYUnity-lehti
Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.