JYUnity

Vaihdevuosikeskustelua hallitsevat kuumat aallot ja mielialavaihtelut. Hikoilun ja mielialan vaihteluiden lisäksi vaihdevuosien aikaan lihasmassa ja voima vähenevät ja myös luustossa tapahtuu heikentymistä.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan akatemiatutkija Eija Laakkosen mielestä vaihdevuosikeskustelussa keskitytään liian usein vain negatiivisiin asioihin mielialasta. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.

– Jokainen nainen kokee vaihdevuodet omalla tavallaan. Moni ei ota niistä lainkaan stressiä, vaan kokee itsensä tyytyväiseksi, aikuiseksi naiseksi, Laakkonen kuvaa.

Laakkonen haluaisi siirtää keskustelua mielialavaihteluista kehon muutoksiin. Vaihdevuosiin liittyy luuntiheyden heikkeneminen. Se johtuu estrogeenin tuotannon loppumisesta. Lisäksi lihasmassan ja -voiman väheneminen heikentävät naisten toimintakykyä. Asiaan voi vaikuttaa treenaamalla.

– Tarvitsemme hyvää lihasten toimintakykyä päivittäisiin askareisiin ja vanhuuden toimintakyvyn pohjaa rakennetaan jo keski-iässä, Laakkonen sanoo.

Lihaskuntoharjoittelu on erityisen tärkeää vaihdevuosi-ikäisillä naisilla lihaskunnon ylläpitämiseksi.

– Tärkeintä on harrastaa sellaista liikuntaa, josta itse nauttii, mutta suosittelen sisällyttämään harjoitteluun lihasmassaa ylläpitävää tekemistä. Oman kehon painoharjoittelu on ihan ok, Laakkonen sanoo.

Kehonkoostumuksen tiedetään muuttuvan, mutta aineenvaihduntaa tunnetaan huonommin. Ravitsemuksen ja vaihdevuosien yhteyksiä on tutkittu myös yllättävän vähän. Ei tiedetä, muuttuvatko syömiskäyttäytyminen ja kylläisyyden tunnetta säätelevät mekanismit.

Korkeatasoista tutkimusta vaihdevuosien vaikutuksista

On oleellista selvittää, miksi heikkeneminen lihaksissa ja luustossa ylipäätään tapahtuu. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on tutkittu naisten vaihdevuosia monesta eri näkökulmasta vuonna 2014 alkaneessa ERMA-projektissa. ERMA-tutkimuksessa oli mukana noin tuhat 47–55-vuotiasta keskisuomalaista naista, joiden voimaominaisuuksia, luuntiheyttä, kehonkoostumusta, veriarvoja ja fyysistä aktiivisuutta on mitattu. Vaihdevuosien siirtymävaiheessa olevia naisia seurataan noin kuuden kuukauden välein, kunnes heidän voidaan todeta ohittaneen vaihdevuodet. Tämä ensimmäinen seurantatutkimus päättyy vuoden 2018 lopussa.

Laakkosen uusi Suomen Akatemian apuraha mahdollistaa jatkotutkimukset. Vuoden 2017 lopulla alkaneessa EsmiRs-projektissa selvitetään menopaussiin liittyvien negatiivisten terveysvaikutusten taustalla olevia biologisia mekanismeja. Tutkimuksessa selvitetään vaihdevuosi-ilmiötä geeni- ja solutasolta mielen hyvinvointiin Koehenkilöinä ovat ERMA-tutkimuksissa mukana olleet naiset. Heidät kutsutaan nelivuotisseurantamittauksiin.

– Nyt tutkitaan muun muassa aineenvaihdunnan mekanismeja, jotka aiheuttavat lihasmassan ja -voiman katoamista, Laakkonen kertoo. Koehenkilöt suorittavat osittain samoja testejä kuin ERMAssa, mutta lisäksi mukana ovat sokerirasitustesti, polkupyöräergometri- ja lepoaineenvaihduntatestit sekä verisuonten kunnon mittaus.

ERMA-aineistoa käytetään myös Euroopan komission rahoittamassa PANINI-koulutusverkostossa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa PATHWAY-hankkeessa. PATHWAYssä tutkitaan, kuinka persoonallisuus vaikuttaa vaihdevuosien kokemiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen.

– Vaihdevuosien tiedetään vaikuttavan naisten terveyteen. Miksi ja miten, on suurelta osin selvittämättä, akatemiatutkija Laakkonen toteaa.