JYUnity

Kyberturvallisuusuhista ainakin kybervakoilu on lisääntynyt koronaviruspandemian myötä. Lehtori Panu Moilasen mukaan monet meistä suhtautuvat kyberturvallisuuteen kuten terveellisiin elämäntapoihin: tiedämme, miten kuuluisi toimia, mutta silti emme tee niin arkielämässä. Tätä asennetta pyrkii muuttamaan Jyväskylän yliopiston ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n luoma Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssi. 

 Varomattomuus, huolimattomuus ja kiire. Nämä kolme arkista asiaa altistavat yksilöt ja organisaatiot kyberuhille. 

”Tietyllä tavalla kyberturvallisuus on samanlainen asia kuin esimerkiksi terveelliset elämäntavat. Onhan meillä jonkinlainen käsitys siitä, miten toimitaan turvallisesti digitaalisessa maailmassa, mutta me emme aina tee niin”, summaa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen. 

Panu Moilanen on lehtorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Kuva: Petteri Kivimäki

Jyväskylän avoimen yliopiston ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n toteuttamalla Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssilla  pyritään muuttamaan Moilasen kuvailemaa asennetta. 

Kurssilla annetaan kymmenen yleistä kyberkäskyä ja lisäksi kuusi käskyä mobiilikäyttöön. Moilanen nostaa esiin kolme käskyä, joita hän korostaisi. 

”Ensimmäinen on: Ole varovainen ja kysy riittävän usein: miksi? Usein monen ongelman olisi voinut välttää miksi-kysymyksellä ja pysähtymällä miettimään. Miksi joku haluaisi antaa minulle iPhonen eurolla? Miksi tämä kirjautumissivu näyttää nyt erilaiselta kuin normaalisti? Miksi oma pankkini tiedustelee pankkitunnuksiani?” 

Sekä toinen että kolmas Moilasen korostama käsky on monelle tuttu, muttei silti käytännössä itsestään selvä: ”Huolehdi kaikkien laitteiden päivityksistä ja tietoturvasta” ja ”Käytä riittävän hyviä salalauseita”. 

Uudenlainen tapa tehdä työtä tuo uusia kysymyksiä organisaatioiden kyberturvallisuuteen

Yksittäiset häiriköt ja jopa rikollisliigat käyttävät hyväkseen sitä, ettemme kiinnitä kyberturvallisuuteen riittävästi huomiota. 

Tämä on keskeinen turvallisuuskysymys paitsi yksilöiden myös työelämän ja organisaatioiden kannalta. Paljon tietoa käsittelevien organisaatioiden on syytä huomioida se, että korona-aikana kybervakoilu on lisääntynyt. Kun ihmiset ovat pysytelleet kotosalla, on livevakoilu ollut hankalampaa. Ja toisaalta: verkossa tietoja on helposti saatavilla. 

”Tulevaisuudessa, jos aletaan tehdä töitä vaikka kahviloissa, ollaan todella mielenkiintoisessa tilanteessa. Työelämässä olevien kannalta kaikkein eniten pinnalla on se, että teemme töitä ihan eri tavalla kuin ennen. Miten tietosuoja toteutetaan etätöissä? Miten digiturvallisuuteen vaikuttaa vaikka se, että etätöissä ollessani minullakin oli täällä kotona sähkömies käymässä eilen kokouksen aikana?”, Panu Moilanen kuvailee. 

Yksilön kyberturvallisuustaidot auttavat turvaamaan yhteiskunnan ja organisaatioiden toimintaa

Digitaalinen maailma on kaikkialla ympärillämme. Olemme aamusta iltaan kiinnittyneinä johonkin älylaitteeseen: emme ehkä tietokoneeseen, mutta älyteknologiaa hyödyntäviin puhelimiin, kelloihin ja jopa kodinkoneisiin. 

”Emme välttämättä itsekään hahmota sitä, minkä kaikkien laitteiden kanssa tietoturvasta pitäisi huolehtia”, Panu Moilanen huomauttaa.

Siksi Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo uskoo, että Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssista on hyötyä ihan jokaiselle. Yksilön kyberturvallisuustaidot helpottavat lopulta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kuten maanpuolustuksen ja sähkönjakelun, turvaamista. 

Antti Lehtisalo on Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnanjohtaja. Kuva: Ossi Hietala

”Suomalaisten turvallisuudessa kyberturvallisuudesta huolehtimisella on iso merkitys. Lähes joka päivä kantautuu jostain päin uutinen, että on ollut kyberturvallisuudessa aukko, jota on käytetty hyväksi. Ei Suomi poikkea muista maista tässä suhteessa. Suomi on hyvinvointivaltio, ja meillä on kehittynyt järjestelmä, mutta siitä huolimatta aukkoja löytyy.” 

”Jokainen meistä voi vähentää organisaatioiden ja Suomen tietoturva-aukkoja. Yksittäisten ihmisten älylaitteiden kautta toteutetaan esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä, joilla pyritään kaatamaan vaikkapa Yleisradion sivut aiheuttamalla niille valtava määrä liikennettä”, Moilanen täydentää. 

Vaikka digitaaliseen maailmaan uhista puhutaan paljon – tässäkin jutussa – on hyvä muistaa myös kymmenestä kyberkäskystä se viimeinen: 

“Muistathan, että digitaalisuudesta ja kybermaailmasta on meille paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Ne helpottavat elämäämme, luovat turvallisuutta ja tuottavat meille iloa! Älä siis pelkää turhaan – maalais- ja kaupunkilaisjärjellä kyllä selviää digitaalisessakin maailmassa.” 

Tee ainakin nämä huolehtiaksesi kyberturvallisuudesta

• Ole tarkka ja varovainen 
• Kysy riittävän usein ”miksi” 
• Huolehdi kaikkien älylaitteiden päivityksistä ja tietoturvasta 
• Käytä riittävän hyviä salalauseita (Panu Moilasen esimerkki: VieressäOnKaksitoistakerroksinenKerrostalo2021)
• Muista soveltaa näitä ohjeita joka päivä 
• Osallistu Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssille ja kuule lisää vinkkejä 

Ilmoittaudu ilmaiselle Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssille. Tekstisisällöt voit joko lukea tai kuunnella. Lisäksi kurssilla on lyhyitä videosisältöjä. Tämän kurssin voit suorittaa vaikka päivittäisten bussipysäkkiodottelujen aikana, sillä se on jaettu pieniin osiin ja se toimii erinomaisesti mobiililaitteilla!