JYUnity

Kiertotaloudessa materiaalin kulku pyritään muuttamaan lineaarisesta nimensä mukaisesti kiertäväksi siten, ettei ihannetapauksessa jätettä syntyisi lainkaan. Suomesta löytyy jo useita kiertotalouteen pyrkiviä yrityksiä, joista useimmat ovat toistaiseksi pieniä tai keskisuuria. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkitaan kiertotalouden logiikkaa. Tutkimuksesta nousee yrityksille vinkkejä ja keinoja kiertotalouteen siirtymiseen – ne voivat olla nopean toimijan valttikortteja.

Kiertotalouden peruskäsite on muuttaa materaalin kierto lineaarisesta sirkulaariseksi, eli termiä mukaillen kiertäväksi. Jaottelu raaka-aineen, tuotteen ja jätteen välillä poistuisi. Kiertotalousajattelun mukaan tuote aina joko käytetään uudelleen, kierrätetään tai muunnellaan. Kantavana ajatuksena on myös ajatus materiaalien käytön vähentämisestä.

– Tämä on tiivistetty kolmen R:n periaatteeseen: reduce, reuse, recycle. Vähennä, käytä uudelleen, kierrätä. Kiertotalous mielletään yhä mielikuvissa liian usein pelkäksi kierrätykseksi, vaikka se on vain yksi osa kokonaisuutta. Suuri osa suomalaisyrityksistä ei vielä ymmärrä kiertotalouden kaikkia merkityksiä, joten edelläkävijäyritysten aktiivinen toimijuus on tarpeen, kertoo apulaisprofessori Tiina Onkila.

Tutkimus selvitti 50 yrityksen kiertotalousajattelua

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on mukana tutkimushankkeessa, joka selvittää kuinka suomalainen yhteiskunta voisi siirtyä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Mukana on neljä suomalaista yliopistoa ja kaksi korkeakoulua. Jyväskylän yliopisto keskittyy erityisesti yritysten osuuteen kiertotalouden toimijoina.

– Etsimme vastausta kysymykseen siitä, miten ihmisten ja organisaatioiden toiminta voi katalysoida kiertotaloutta, kertoo Onkila.

Tutkijoiden erityistarkastelun alla on tietoinen kiertotalousajattelun ja -toiminnan rakentaminen yrityksissä. Yritykset ovat näissä tapauksissa aktiivisia toimijoita ja heillä on halu sekä kyky edistää kiertotalousajattelua.

– Haastattelimme  yhdessä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa noin viittäkymmentä yritystä, joista 40 poimimme Sitran kokoamalta sata parasta kiertotalousyritystä sisältävältä listalta. Valtaosa haastattelemistamme yrityksistä oli melko pieniä tai keskisuuria yrityksiä, Onkila kertoo osuudestaan CICAT2025-hankkeessa.

Haastatellut yritykset toivovatkin saavansa hankkeen tulosten valmistuttua vertaistukea sekä vinkkejä toimintansa parantamiseen. Myös nykyistä parempi taloudellinen tuki olisi tarpeen, sillä kannattavuuden kanssa on paikoin ilmennyt haasteita.

– Toimintansa kiertotalouteen pohjaavat yritykset joutuvat usein toimimaan eräänlaisina opastajina omalle hankintaketjulleen. Esimerkiksi raaka-aineiden tuottajat voivat olla ennen yhteistyötä autuaan tietämättömiä koko käsitteestä.

Tekstiiliteollisuus on ollut suunnannäyttäjänä

Tiina Onkila

Tiina Onkilan ja tutkimusryhmän haastatteluaineistossa esiin nousivat erityisesti tekstiiliteollisuuteen keskittyvät yritykset. Innovatiivisia keinoja harjoittaa kiertotaloutta ovat paitsi vastuulliset raaka-aineet, myös esimerkiksi mahdollisuus ottaa jälleenmyyntiin käytettyjä vaatteita.

– Samalla alan yritykset antavat toisilleen sopivaa kilpailua ja painetta kannustaa uusiin innovaatioihin.

Tutkimusaineistossa yritysten henkilökunnalta kysyttiin myös huolia, murheita ja ristiriitoja liittyen kiertotalouteen. Suurimmat huolet koettiin tapahtuvan oman yrityksen ulkopuolella.

– Eräs työntekijä koki huolta siitä, kun tapaa toisinaan asiakkaita, jotka ostavat jatkuvasti uusia tuotteita yritykseltä. Koettiin eettistä ristiriitaa siitä, että ostaako kuluttaja tuotetta yli oman tarpeen. Myös alihankintaketjussa koettiin huolia, sillä toisinaan raaka-aine on sellainen, ettei sen eettisyydestä voi saada täydellistä varmuutta, vaikka se ekologisesti olisi kestäväksi todistettukin.

Pienet yritykset edellä, suuret perässä

Kiertotalouteen keskittyvät yritykset ovat pääasiassa pienyrityksiä, korkeintaan keskisuuria. Alan toiminta on vielä sen verran nuorta, etteivät ne ole ehtineet kasvaa suuryritysluokkaan, jos sinne nousua ylipäänsä edes tavoittelevatkaan.

Suurissa yrityksissä kiertotalous muodostaa useimmiten korkeintaan pienen osan toiminnasta. Suuryrityksille siirtymä kiertotalouteen voikin olla haastavaa, kun toimintaa ei ole rakennettu alusta asti sen ympärille. Vastaavasti suuriyritykset hoitavat pienyrityksiä useammin erilaiset vastuullisuutta painottavat viralliset sertifikaatit itselleen, kiertotaloudelle tällaista ei vielä ole olemassa.

– Kiertotalous painottuukin enemmän materiaalikeskeisille aloille kuin vaikkapa palvelusektorille, jossa vastuullisuutta voidaan toteuttaa muilla tavoilla. Ei olisi mielekästä vaatia heiltä kiertotalouteen pohjaavaa toimintaa, heitä varten on olemassa muita keinoja vastuulliseen liiketoimintaan, sanoo Onkila.

– Samalla on kuitenkin yrityksiä, joiden tulisi mielestäni siirtyä kiertotalouteen hyvin nopeastikin. Hankkeen tarkoituksena onkin luoda yritykselle työkaluja ja kikkoja, jolla tätä muutosta voitaisiin vauhdittaa.

– Kokonaisuutena kyse on laajasta, koko yhteiskuntaa koskevasta muutoksesta. CICAT2025:ssa tutkijoita onkin eri tieteenaloilta, kuten verotuksesta, lainsäädännöstä sekä kielitieteistä. Puhetavan muutos olisikin ensiarvoisen tärkeää, ihmisten olisi hyvä erottaa kierrätys ja kiertotalous toisistaan.

Tiina Onkilan neljä perustetta sille, miksi yrityksen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen:

1. Kiertotalous on osa yhteiskunnan muutosta, joka on tapahtumassa, halusit tai et.
2. On parempi olla ilmiössä mukana alusta asti. Tällöin voit olla mukana määrittelemässä sitä, millaiseksi se muotoutuu. On ikävää huomata jälkijunassa muiden olevan edellä ja yrittää kuroa eroa kiinni.
3. Kuluttajien tietoisuus lisääntyy jatkuvasti. Kiertotalous voi olla yrityksellesi valttikortti.
4. Tekee todella hyvää tarkastella yritystoimintaasi uusin silmin ja ajatella toimintatapojasi uudelleen.

CICAT2025-hankkeen kotisivut.

Lue myös: Tie auki tehtaisiin – piirilevystä huuhdotaan arvometallit talteen uudella laitteistolla