Kilpailukykysopimus eli tuttavallisemmin kiky solmittiin Sipilän hallituksen aikana työmarkkinajärjestöjen kesken vuonna 2016. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuore, paljon keskustelua herättänyt raportti selvitti sen vaikutuksia työvoiman tehokkuuteen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti tuoreessa palkanmaksajien tilaamassa selvityksessään suomalaisten työaikoja, sekä kikyn vaikutusta Suomen kilpailukyvylle sekä työllisyydelle. Raportin ensimmäisessä osassa tarkastellaan suomalaisten työaikoja suhteessa Euroopan keskiarvoon.

– Havaitsimme, että se on noin tunnin tätä keskiarvoa jäljessä. Tarkastelimme taloustieteellisen kirjallisuuden valossa tämän vaikutuksia työvoiman tuottavuuteen. Emme pystyneet löytämään esimerkkejä siitä, että työajan lyhentäminen olisi parantanut työllisyyttä, kertoo Etlan tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Antti Kauhanen.

Raportin toinen osa keskittyi analysoimaan kikyä Etlan omalla makromallilla, jossa pyritään empiirisesti mallintamaan Suomen talouden kykyä reagoida erilaisiin muutoksiin. Raportin mukaan kikyn merkitys oli suuri.

– Noin 40% kikyn työllisyysvaikutuksesta selittyy kikyn tuomalla työajan pidentymisellä. Se vaikutti nopeasti myös positiivisesti vientiin sekä Suomen BKT:hen, Kauhanen kertoo.

Perspektiiviä Euroopasta

Kikyn kaltaisiin toimenpiteisiin on Euroopan tasolla ajauduttu aiemminkin. Maantieteellisesti lähin esimerkki löytyy Latviasta, jossa ennen kaikkea julkiseen sektoriin kohdistettiin isoja leikkauksia. Vuoden 2008 talouskriisin jälkimainingeissa myös esimerkiksi Kreikka ja Irlanti lisäsivät työtuntejaan.

– Suomen vuoden 2016 tapauksessa puhutaan kuitenkin huomattavan pienistä korjausliikkeistä verrattuna EU:n kriisimaiden vastaaviin esimerkkeihin, kertoo dosentti, yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta. Jakonen on tutkinut mm. työn ja talouden muutoksia.

Pienemmätkin korjausliikkeet ovat kuitenkin olleet Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa toisen maailmansodan jälkeen harvinaisia. Ennen viimeistä kymmentä vuotta jatkuva kasvu oli paradigma, josta on nyt jouduttu luopumaan.

Jakonen nostaa esille myös raportissa käytetyn Eurostatin tilastoiman Euroopan työaikakeskiarvon.

– Tarkasteltaessa miesten ja naisten keskimääräistä viikkotyöaikaa, asettuu Suomi lähelle Ruotsin, Tanskan ja Norjan kaltaisia maita. Vastaavasti toiseen ääripäähän painuvat maat, kuten Turkki, Montenegro ja Kreikka. Tällaiset yksityiskohdat on hyvä ottaa huomioon tilastoja lukiessa ja miettiessä, mihin porukkaan haluamme niin sanotusti kuulua. Uskon kaikkien valitsevan mieluummin ensimmäisen kuin jälkimmäisen.

Neuvottelujen kuuma peruna

Tulevat työehtosopimusneuvottelut ovat nostaneet kikyn taas kansan huulille. Päädytäänkö tätä väliaikaiseksi tarkoitettua ratkaisua jatkamaan ja mikäli näin, millaisilla ehdoilla?

– Ammattiyhdistysliikkeelle kikyn syntyminen kolme vuotta sitten oli varmasti kova tappio, josta kumpikaan osapuoli ei halunnut tehdä liian suurta numeroa, Jakonen kertoo.

Uusi hallituskokoonpano tuo lisävärin tuleviin neuvotteluihin.

– Tuntipalkan laskemisen kaltaiset toimenpiteet nähtäisiin todennäköisesti ay-liikkeessä liian suurena tappiona, joten talkoohenkeen vetoamisella pyritään todennäköisesti palkanmaksajien puolesta jatkamaan kikyä vielä tulevalle sopimuskaudelle, Jakonen pohtii tulevia neuvotteluja.

– Palkankorotusten suuruudet ja työajat tulevat varmasti olemaan kiistakapuloita neuvotteluissa. Se on kuitenkin raporttimme perusteella selvää, että ilman kikyn jatkamista jollain tavalla ei hallituksen asettamiin työllisyystavoitteisiin päästä, kertoo puolestaan Kauhanen.

Työajan lyhentäminen on liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin viimeaikaisten ehdotusten myötä ollut runsaasti julkisessa keskustelussa. Sekä Kauhanen että Jakonen allekirjoittavat, että ajan mittaan työaika tulee lyhenemään.

– Kun tuottavuus kasvaa, niin osa tästä kasvusta tulee näkymään lyhyempänä työaikana, kertoo Kauhanen.

Jos tarkastellaan vaikkapa viimeistä sataa vuotta, on työaika lyhentynyt hyvinkin merkittävästi.

– Tämä kaikki edellyttää kuitenkin tuottavuuden kasvua ja viimeisen kymmenen vuoden aikana talouskasvu on ollut heikonlaista. Lyhyellä aikavälillä työajan lyheneminen ei siis näytä realistiselta, mutta pitkällä aikavälillä ehdottomasti, kommentoi Kauhanen.

– Marin tarkastelee asiaa enemmän sosiaalisesta ja julkista taloutta koskevasta näkökulmasta. Työaikaa lyhentämällä sitä voitaisiin jakaa useammalle ja pienentää täten sosiaaliturvan kustannuksia. Taloudellinen vaikutus nähdään tällä tavoin tarkasteltuna ennen kaikkea julkistalouden kohentumisen kautta, kertoo Jakonen.

Tutkimus ja raportti – eroja ja yhtäläisyyksiä

Raportin ja tieteellisen artikkelin ero saattaa jäädä lukijalta usein hämärän peittoon tai huomaamatta.

– Tämän kyseisen raportin tapauksessa sitä varten koottiin, laajennettiin ja päivitettiin Etlassa pääasiassa viimeisen neljän vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia ja raportteja. Prosessina tällaiset raportit eivät hirveästi eroa esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston hankkeista, joissa on ennalta määritellyt aihepiirit joiden sisällä tutkija saa vapaasti valita, minkälaista tutkimusta hän haluaa tehdä. Tähän suuntaan on menty nykyään yhä yleisemmin, kertoo Kauhanen.

Jakonen muistuttaa, että sekä journalistien että lukijoiden tulee olla tarkkana siitä, kumpaa termiä käytetään. Näissä saatetaan mennä helposti sekaisin. Yleisellä tasolla hän ei kuitenkaan näe tällaisia raportteja ongelmallisena ilmiönä.

– Kyllähän tämän raportin kaltaiset tekstit ovat tarkoitushakuista tiedontuotantoa, mutta ei siinä lähtökohtaisesti ole mitään pahaa. Se on tehty uskottavilla malleilla ja aineistolla professorin toimesta.

Raportin taustat, tilaaja ja julkaisuajankohta on kuitenkin hyvä pitää mielessä.

– En pitäisi ihmeenä, että ammattiliittojen keskusjärjestöt ryhtyisivät vastaavasti tuottamaan omaa etuaan ajavaa vastaevidenssiä ja erinäköisiä puolustuksia.

– Mielestäni tällaiseen keskusteluun taloustieteilijöillä on paljon annettavaa ja raportin kaltaisten suurelle yleisölle suunnattujen juttujen tuottaminen on siinä mielessä tärkeää. Esimerkiksi juurikin viime viikkoina käytyyn keskusteluun kuusituntisesta työpäivästä taloustieteellä on paljon teoreettisia ja empiirisiä näkökohtia esitettäväksi ja sitä me pyrimme jatkamaan, Kauhanen kertoo.

Lähteet: Etla, YLE, HS

2
Keskustele

  Tilaa  
uusimmat vanhimmat
Ilmoita
H. Koski

Selvitettiinkö myös, kuinka paljon Kiky paransi maailmantaloutta? Jos kerran syy-yhteyksistä jotain sanotaan..

T. Kaskinen

”– Kyllähän tämän raportin kaltaiset tekstit ovat tarkoitushakuista tiedontuotantoa, mutta ei siinä lähtökohtaisesti ole mitään pahaa. Se on tehty uskottavilla malleilla ja aineistolla professorin toimesta.” – Tuota mieltä voi toki olla, mutta entäpä sitten, miten em. tavoin tuotettua tietoa käytetään, esitellää, kenen toimesta missä ja miten? Kerrotaanko kaikki vai/tai vain ns. tarpeelliseksi katsottuja osia jne. jne.

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.