Ongelmia ja arvoituksia ratkoessaan oppii. Näin ajattelee opettajankoulutuslaitoksen lehtori Matti Rautiainen, joka on yhdessä kollegoidensa Mikko Hiljasen, Riitta Tallavaaran ja Anna Veijolan sekä eri opiskelijaryhmien kanssa toteuttanut mysteerikoulukokeiluja jo muutaman vuoden ajan. Hänen taustansa on historian oppiaineessa, joka on täynnä ratkomattomia arvoituksia ja taipuu näin hyvin avoimiin kysymyksiin.
– Historialliset faktat ovat epävarmoja, ja mitä kauemmaksi taaksepäin ajassa mennään, sitä vaikeampi niitä on todentaa, Rautiainen perustelee.

Mysteerikokeiluna voidaan tehdä pakohuone-tyyppisiä tehtäviä tai rakentaa historian tapahtumien ympärille dekkaritaitoja vaativia pohdintoja. Todellisia ongelmia voidaan myös ottaa lähtökohdiksi. Sellainen oli ”Kekkosen keissi”, joka punottiin tunnettujen Kultarannan laukausten ympärille, jotka ammuttiin 1957. Kokeilu toteutettiin viimeksi Porissa SuomiAreenan popup -koulussa. Suomen sodan maisemat Iisalmen Koljonvirralla ovat myös jo todistaneet OKL:n historiamysteerejä.

– On kiva seurata, kun koululaiset oikein innostuvat ratkomaan esimerkiksi pakohuoneen ongelmia. Niiden pitää olla riittävän vaikeita, jotta syntyy sopiva pieni jännitys. Hauskuus on oppimisessa myös hyvä asia, Rautiainen kuvailee. Pulmien pohtiminen tuo myös ryhmän ja yhteistyön hyvät puolet näkyville, niin opetusta toteuttavassa opiskelijajoukossa kuin koulun oppilaissakin.

Matti Rautiainen (vas.) ja Mikko Hiljanen virittäytyivät 1800-luvun alun univormuihin ja tunnelmiin Koljonvirran taistelupaikoilla.

Mikä Herpmanin Gabrielin aarre?

– Taasko näitä jotain Hermaneja, Keuruun yläkoulun seiskaluokkalaiset ihmettelivät viime keväänä. OKL:n luokanopettajiksi kouluttautuvat aineenopettajat tekivät sinne viikon mittaisen mysteerikoulukokeilun, jossa käytettiin lähtökohtana tietoja Keuruulla 1700-luvun alussa eläneistä Herpmanin veljeksistä. Kaksi veljestä tiedetään dokumenteista, mutta kolmas veli Gabriel oli opiskelijoiden mielikuvitusta. Gabrielilta jäi ehkä aarrekin.

Venäjä miehitti Suomea isovihan aikaan ja sisseinä taistelleet Herpmanit kuolivat vangittaessa. Seiskaluokkalaisten tehtäväksi tuli miettiä, ulottuivatko taistelut tosiaan Keuruulle? Entä mistä Gabrielin aarre voisi löytyä?

Tehtävän aihepiiriin pureuduttiin ilmiönä eri oppianeiden tunneilla.

Herpmanien aikaan ja sen tapahtumiin johdatti historia. Äikässä luettiin muka unohdetun keuruulaisen kirjailijan Selma Alirupan vanha novelli Herpmaneista. Matikassa laskettiin matkaa taistelupaikalle, ja musiikin tunnilla opeteltiin Gabrielin balladi. Yhteiskuntaopin tunnilla mietittiin perinnönjakoa, jos aarre vielä löytyisi.

Toteuttajille herättävä kokemus

Mysteerikokeilun tarkoitus oli herättää oppilaat kriittiseen lukutaitoon. Oletuksena oli, että oppilaat ryhtyivät epäilemään asiaa ja ristiriitaisia lähdetietoja. Monille oppilaille idea ei kuitenkaan avautunut.

– Suomessa lapset uskovat opettajan sanaa. Yritimme tunnilla puhua asioita, joista olisi pitänyt hoksata Herpmanien tarinan epätodennäköisyys. Silti huomasimme kokeilun lopussa, että open esittämiä outojakaan asioita ei osattu epäillä, luokanopettajaksi opiskeleva Riikka Jernfors kertoo. Hän oli mukana mysteerikoulua toteuttavassa opiskelijaryhmässä. Hän kuvailee kokemusta antoisaksi ja ajatuksia herättäväksi.

– Oli todella vaikeaa saada oppilaat ajattelemaan ja kyseenalaistamaan. Opettajan auktoriteetti tiedon ylläpitäjänä on edelleen erittäin vahva. Keuruun kokemus pisti myös ajattelemaan omaa ammattiroolia tiedon ylläpitäjänä ja välittäjänä, Jernfors toteaa.

Hän on hyvin tyytyväinen Keuruun kokemukseen. – Se toteutettiin aidossa ympäristössä kohtalaisen pienessä koulussa, jossa sai hyvän kuvan koulutyön arjesta.

Keuruun yläkoulun rehtori Jukka Oikarinen otti mysteeriä tuoneet opiskelijat mielellään mukaan opetustyöhön. Koulun omin voimin vastaava monialainen opetusjakso olisi mahdoton toteuttaa.

– On aina mukavaa, kun kouluun tulee uusia kasvoja opettamaan. Näillä opiskelijoilla on myös vierailevan tähden status puolellaan. Heitä seurataan tavallista kiinnostuneempina, hän kuvailee.

Mysteerit säilyvät meidän kokeiluina jatkossakin, Rautiainen uskoo. Pakohuoneet pysyvät ja tulossa ovat avoimet pelit, joissa rakennetaan verkkoalustalla ratkottavia tehtäviä.

– Sen sijaan, että me täältä yliopistosta tarjoilemme mysteerikokeiluja kouluihin, jatkossa näitä voisi rakentaa kouluissa omin voimin jossakin opetusjaksossa. Digitaalisten alustojen pohjalle voi jo helposti kehittää ratkottavia ongelmia. Ja tietenkin valmistuvat opettajat vievät ideoita tuleville työpaikoilleen, Rautiainen uskoo.

Luokanopettajaopiskelijat ovat tehneet myös Jyväskylän yliopiston näyttelykeskus Soihtuun syyskuun ajaksi lähinnä yläkoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun mysteeripelin Minna ja Ferdinand Canthista otsikolla Mikä Minnaa mietityttää?

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.