JYUnity

Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jossa kansalaiset tuottavat tietoja ja havaintoja tutkimukseen. Sitä voidaan kutsua myös joukkoistetuksi tai osallistavaksi tieteeksi. Kansalaistiede edistää demokratiaa, arvioi professori Raija Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta. 

Teknologian kehittyminen on tuonut valtavasti lisämahdollisuuksia kansalaistieteelle, sillä se helpottaa huomattavasti datan keräämistä.

Se on esimerkiksi avannut ovia nykykulttuurintutkimukseen ja koulutukseen, kun on päästy tutkimaan yhteisöjä, jotka tuottavat toiminnastaan itse dataa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kansalaistieteen keinoin sosiaalista mediaa hyödyntäen on myös tutkittu, miten kriisejä on torjuttu yhteisöissä koronapandemian aikana.

Kansalaistiede luonnontieteen tutkimuksessa

Jyväskylän yliopistossa kansalaistiedettä tehdään etenkin luonnontieteen aloilla. Esimerkiksi yliopiston Tiedemuseoon kuuluva Luontomuseo on mukana Suomen Lajitietokeskuksen toiminnassa.

Lajitietokeskus kerää Suomessa yhdessä muun muassa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa tietoa lajeista ja tarjoaa sitä niin tutkimuksen, hallinnon, opetuksen, liike-elämän kuin suurenkin yleisön käyttöön.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon intendentin Tanja Koskelan mukaan Suomen lajitietokeskus keskittyy etenkin bioversiteettitiedon tallentamiseen, hallinnoimiseen ja jakamiseen.

Jyväskylän yliopiston Luontomuseon hyönteiskokoelmat karttuvat myös kansalaisten tekemin kokoelmalahjoituksin. Kuvassa on sinisiipi-perhosia. Kuva: Salla Hirvonen

Kansalaistieteellä on Koskelan mukaan lajiharrastajien kautta merkittävä rooli tiedonkeruussa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston Luontomuseolle tulee muutamia tuhansia kokoelmalahjoituksia vuosittain.

”Biodiversiteettitieto on olennaisessa roolissa luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvässä tutkimuksessa sekä erityisesti pohdittaessa ratkaisuja niiden hillitsemiseksi. Kansalaisilla on merkittävä rooli lajitiedon kartoittamisessa sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti varsinaisen tutkimus- ja viranomaistyön tuloksena syntyvien aineistojen ohessa”, Koskela kertoo.

Kansalaistiede edistää demokratiaa

Kansalaistiede edistää myös tasa-arvoisemman suhteen muodostumista tutkijoiden ja kansalaisten välille, tieteen saavutettavuutta sekä yleisösuhdetta.

”Kansalaistiede mahdollistaa tietyillä tavoilla demokratiaa. Sen toteutumiseen pitää kuitenkin kiinnittää yhteiskunnan tasolla erityistä huomiota jo kouluista lähtien, jotta se ei jäisi pelkästään sosioekonomisen aseman ja perhetaustan varaan”, kertoo professori Raija Hämäläinen.

Professori Raija Hämäläinen tutkiimuun muassa kansalaistieteen ja teknologian yhteyttä.

Hämäläisen johtama tutkimusryhmä on mukana Jyväkylän yliopiston Euroopan komission rahoittamassa kansalaistieteen CS-Track-projektissa jossa tutkitaan, mitä kansalaistieteen kentällä tällä hetkellä tapahtuu.

Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi teknologian vaikutukset kansalaistieteen kehittymiseen ja sen yhteydessä tapahtuvaan oppimiseen.

Hämäläisen mukaan demokratian ja yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kansalaistieteilijät olisivat mahdollisimman moninainen joukko ihmisiä.

Kansalaistiede on yhteiskunnallisena ilmiönä myös poliittisesti kiinnostava.

”Jos ajatellaan kansalaistiedettä ja politiikkaa, niissä on molemmissa taustalla ajatus saada yhteiskunta toimimaan mahdollisimman hyvin. Samaan aikaan kansalaistiede vaatii myös päätöksiä. Kansalaistieteen ilmiöt vaikuttavat politiikan tekijöihin esimerkiksi rahoituksen näkökulmasta ja poliittiset päätökset vaikuttavat kansalaistieteen tekemisen mahdollisuuksiin.”

Tulevaisuuden haasteisiin kansalaistieteessä kuuluu Hämäläisen mukaan esimerkiksi se, miten tutkijat saisivat enemmän tietoa siitä, missä eri asioissa kansalaistiedettä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

”Jos saisimme enemmän tietoa yhteiskunnan ilmiöistä, joihin tarvitaan ratkaisuja, niin voisimme paremmin miettiä, tuottaako kansalaistiede keinoja niiden tukemiseen ja kehittämiseen.”

Jyväskylän yliopisto on mukana myös muissa kansalaistieteen projekteissa. Eurooppalaisten yliopistojen yhteisen yhteistyöverkoston FORTHEM:in monikielisyyslaboratorion kansalaistiedeprojekti kehittää kansalaistiedettä kouluissa humanistisyhteiskuntatieteellisille aloille. Hanke pyrkii löytämään ratkaisuja kielellisen monimuotoisuuden haasteisiin Euroopan kouluissa. Keinona on tutkijoiden, opettajien ja oppilaiden osallistaminen yhdessä toimimiseen.