Sosiaali- ja terveyspalveluissa paljon tehostamista

Tekoälypohjaiset sote-järjestelmät parantavat palveluita ja tuovat kustannussäästöjä. Sote-uudistus voi saavuttaa asetetut palvelu- ja kustannustavoitteet vain, jos uudistettu sote-kokonaisuus hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä täysimittaisesti.

Sote-toimintoja voidaan tehostaa merkittävästi tekoälyn ja IT:n avulla. Tekoälyn ja uusien teknologioiden avulla on mahdollista hillitä sote-kustannuksia kumulatiivisesti arviolta yhteensä 2,5–5,5 miljardilla eurolla vuosina 2019–2028.

– Keskeinen osa terveydenhuoltojärjestelmien tehostamisessa ja mahdollisuudessa hillitä sote-kustannuksia on keskitetyt sote-tietovarannot, kiteyttää Professor of Practice Martti Lehto.

Digitaalisella terveydenhuollolla ja sairaalalla voidaan parempien palveluiden ja kustannussäästöjen lisäksi ennaltaehkäistä esimerkiksi kansansairauksia. Tekoälyllä voidaan myös edistää mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä.

– Sen avulla voitaisiin esimerkiksi tunnistaa ennakoivasti sosiaalisen syrjäytymisen riskiryhmiä, kertoo THL:n kouluterveyskyselyn dataa analysoinut projektitutkija Minna Silvennoinen.

Tekoälyllä on potentiaalia myös lääkehuollossa ja erityisesti lääketurvallisuuden sovelluksissa.

Digitaalisella terveydenhuollolla voidaan edistää myös ikääntyneiden terveyttä.
– Tällä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä jo pienillä muutoksilla fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa on merkitystä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle, toteaa projektitutkija Karoliina Kaasalainen.

Sovellusesimerkeistä voi mainita myös miten tekoälyllä saadaan lisäapua muistin treenaamiseen ja digitaalisella muistitestillä pyritään tunnistamaan muistisairauden oireet ja lisätutkimusten tarve jo sairauden varhaisessa vaiheessa.

– Testin tehtävät mukailevat standardoituja muistitestejä, joita käytetään muun muassa Alzheimerin taudin ja dementian tunnistamisessa, kertoo protoryhmää vetänyt tutkija Tommi Riipinen.

Nämä kaikki ovat tuloksia informaatioteknologian tiedekunnassa vuoden 2016 vuoden lopulla käynnistyneestä Watson Health Cloud Finland -hankkeesta. Sen tavoitteena on nostaa Suomi uudelle tasolle tekoälyn mahdollisuuksien ymmärtämisessä ja soveltamisessa.

– Kysymys on mittavasta paradigman muutoksesta digitaalisessa maailmassa ja teknologiasiirrosta Suomeen. Hanke tuottaa tietoa siitä, kuinka uusi teknologia edesauttaa kansallista terveysalaa tehostamaan toimintaa, parantamaan palveluja sekä kehittämään uutta liiketoimintaa, listaa hankkeen vastuullinen johtaja professori Pekka Neittaanmäki.

Business Finlandin rahoittama hanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston, Kelan, Sitran, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä IBM:n asiantuntijoiden yhteistyönä. Hankkeessa kartoitetaan suomalaista terveystietojen kokonaisuutta ja sen soveltuvuutta analysoitavaksi IBM:n Watson Health -teknologialla. Jyväskylän yliopisto jatkoanalysoi IBM:n tuottamaa tietoa, ratkaisuja ja alustavia testituloksia omilla tutkimuksillaan ja testeillään. IBM:ltä hankitaan tukea Watson-teknologian mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen mm. workshoppien kautta, joissa hankkeen aikana syntynyttä aineistoa, tietoa ja ratkaisuja analysoidaan ja kehitetään.

Hankkeen tuloksista kerrotaan yli 20 eri tilaisuudessa. Tähän mennessä on ollut mm. kymmenkunta seminaaria. Keväällä 2019 teemailtapäiviä jatketaan kerran kuukaudessa.

– Tammikuun seminaarissa keskusteltiin robotiikan ja automaation tuomista mahdollisuuksista, esimerkiksi millaisia mahdollisuuksia liiketoimintaa on automatisoida tai miten AI-palveluita voi hyödyntää osana automaatiota, kertoo hankkeen koordinaattori Matti Savonen.

Lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan monipuolisesti eri medioiden kautta (tähän mennessä 20 tiedotetta) ja suoraan päätöksenteon tueksi. Kaikki hankkeen julkaisut löytyvät verkosta. Ne ovat suomenkielisiä ja eri teemoista löytyy yhteensä jo yli 30 raporttia. Julkaisusarjaan tulee päivityksiä vuoden 2019 aikana. Hanke päättyy maaliskuun lopussa 2019.

Tekoäly apuna hoitotyössä ja datan analysoinnissa

Palvelurobotit yleistyvät myös Suomessa. Robotiikan avulla voidaan lisätä työntekijöiden aikaa potilaille ja välittömälle potilastyölle hoitotyössä. Nykyisin käytettävissä oleva robotiikka kykenisi hoitamaan varsinkin logistisia ja diagnostisia sekä raportointiin liittyviä tehtäviä.

– Esimerkiksi sosiaaliset robotit ovat miellyttäviä ja ihmisenkaltaisia. Nykyään on jo vaikea löytää paikkaa, jossa robotteja ei voisi odottaa tapaavansa. Robotiikan edelläkävijämaana pidetystä Japanista löytyy esimerkiksi hotelleja, jotka ovat korvanneet ihmistyöntekijät roboteilla. Tämä tuntuu kuitenkin olevan vain alkua robotisaatiolle, kertoo tutkimusta vetänyt väitöskirjatutkija Pasi Hänninen.

Tekoäly tuo lisäarvoa suomalaisen digitaalisen terveysdatan analysoimiseksi ja saadun datan pohjalta on muodostettu terveydentilaan liittyviä ennustemalleja. Sote-puolella kehitetty toimintamalli soveltuu myös esimerkiksi KIRA-alalle.
– Tekoälyn hyödyntäminen rakennusten ennakoivassa kunnossapidossa voi näkyä suurina säästöinä kunnossapitokuluissa, Neittaanmäki selittää.

Samoilla menetelmillä esimerkiksi jalkapallolahjakkuudet voidaan tunnistaa jo nuorena.
– Tiedekunnan tutkijoiden kehittämällä menetelmällä nuorista jalkapallon pelaajista tunnistettiin lahjakkuudet 80 %:n tarkkuudella, kertoo dosentti Sami Äyrämö.

Yhdeksi osa-alueeksi tunnistettiin luonnollisen tekstin ymmärtäminen ja kuinka se on avainasemassa siihen, että pystytään hyödyntämään rakenteetonta dataa ja tekoälyä. Tekstianalytiikasta on tulossa lisää tietoa nyt keväällä. Myös kyberturvallisuudesta sairaalajärjestelmissä ja toiminnan kehittämisestä on tulossa julkaisu pian.

Innovaatioyksikkö on lisännyt Jyväskylän seudun kilpailukykyä ja eri alojen kiinnostusta teknologiaratkaisuihin

Jyväskylän yliopiston ja IBM:n yhteisen innovaatioyksikön ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut sen, että toimintaa pitää jatkaa ja laajentaa entisestään. Innovaatioyksikkö on lisännyt Jyväskylän seudun kilpailukykyä ja eri alojen kiinnostusta teknologiaratkaisuihin.

– Innovaatiohubi toimii avoimena ympäristönä kaikille halukkaille, tehdään tutkimusta ja koulutusta muun muassa erilaisten tekoälyratkaisujen, kyberturvallisuuden, IoT:n, robotiikan ja lohkoketjuteknologioiden saralla, kuvailee IBM Suomen yhteiskunta- ja yliopistosuhteiden johtaja Maarit Palo.

Kiinnostus on ollut laajaa sekä seudun yritysten että opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi vieraina on käynyt kansainvälisiä yrityksiä ja Suomen hallituksen jäseniä. Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili innovaatioyksikössä syyskuussa.

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.