JYUnity

Jyväskylän yliopiston kampus suljettiin 16. maaliskuuta ja yliopisto siirtyi etäopetukseen, -opiskeluun ja -töihin. Opetusympäristöjen haltuunotto, etäopetuksen käynnistäminen sekä työn ja perhe-elämän yhdistäminen toivat haasteita yliopistoyhteisölle. Miten kevät meni ja mitä yhteisömme voi siitä oppia tulevaisuutta varten? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia toukokuun lopussa kaikille neljännessä periodissa opettaneille tai ohjanneille lähetetyssä kyselyssä.

Yliopiston strategiatyön myötä keväällä 2019 käynnistettiin JYULearn-konseptin kehittäminen. Konseptin toimijuutta tarkasteleva tiimi näki kevään kokemusten ja ajatusten keräämisen mahdollisuutena kehittää yliopistoyhteisön pedagogista osaamista digitaalisuuden näkökulmasta. Toukokuussa avattuun kyselyyn ehti vastata kyselyväsymyksestä huolimatta 297 henkilökunnan jäsentä.

JYULearn-konseptin tavoitteena on osallistaa yhteisö pedagogisesti ja digitaalisesti tarkoituksenmukaisten opetuksen käytänteiden kehittämiseen. Samalla halutaan uudenlaisia oppimisen mahdollisuuksia sekä edistää oppimisen monipaikkaisuutta eli hybridiopetusta tulevaisuuteen suuntautuen. Poikkeusaika kiihdytti opetuksen monipaikkaisuuden ja digitaalisuuden lisäämistä.

– JYULearn-konseptin kehittely aloitettiin jo ennen koronaa. Yllättävä tilanne antoi hyvän mahdollisuuden analysoida yliopistoyhteisön valmiutta ja osaamista muutostilanteessa ja erityisesti digipedagogisen osaamisen tilaa.

Tarkoituksenamme ei ollut arvioida osaamista vaan analyysin avulla tehdä asioita jatkossa juuri meidän yhteisömme näkökulmasta ja kokemuksiin pohjautuen. Tavoitteena oli selvittää, mitä voimme oppia tästä keväästä myös tulevaisuutta varten, Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja Peppi Taalas kertoo. Taalas koordinoi konseptin kehittelyä.

Kokemukset keväästä pääosin positiivisia

Kevään aikana opiskelijat ja opettajat tutustuivat, osa ensimmäistä kertaa, esimerkiksi Zoomiin, Teamsiin, Moodleen ja HowSpaceen. Vastausten mukaan juuri laitteiden ja sovellusten hallintaan haettiin eniten tukea. Sitä pyydettiin kollegoilta ja yliopiston digipalveluista, mutta myös opiskelijoilta, perheeltä ja ystäviltä.

Kyselyssä kartoitettiin erityisesti kokemuksia ja käytännön puolta, mutta teorian ja tutkimuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat organisaation ja yksilöiden kyky muutokseen ja mistä hallinnan tunne muodostuu. Kyselyssä otettiin huomioon myös hyvinvoinnin näkökulma. Käytännön puolella selvitettiin, mitä ja minkälaisia laitteita ja pedagogisia lähestymistapoja opettamiseen käytettiin sekä minkälaista tukea opettajat saivat ja tarvitsisivat.

Vastausten perusteella kevät on ollut kuormittavaa aikaa työn ja perheen yhteensovittamisen, ajankäytön ja jaksamisen vuoksi. Uuden teknologian käyttöönottoa ei kuitenkaan koettu kovinkaan kuormittavana. Opetustyötä tehneet näyttävät selviytyneen keväästä suhteellisen hyvin.

– Koronakevään etäopetus ja -ohjauskokemukset olivat yllättävän positiivisia. Muutoksia opetukseen oli tehty paljon ja hyvin nopealla aikataululla. Ne koettiin suhteellisen onnistuneiksi. Jopa niin, että moni vastaajista oli halukas tulevaisuudessakin toteuttamaan merkittävän osan opetuksestaan ja ohjauksestaan verkossa, yliopistotutkija Päivikki Jääskelä Koulutuksen tutkimuslaitokselta sanoo.

Kyselystä saatiin paljon käytännön kokemuksia ja oppia tulevaa varten

– On sanomattakin selvää, että ihmiset kaipaavat kasvokkaista vuorovaikutusta eikä sitä korvaa mikään. Se ei ole kuitenkaan ristiriidassa sen kanssa, että ollaan voitu toimia etänä. Nyt on jouduttu miettimään opetuksen ja oppimisen monimuotoisuutta ja mielekkyyttä. Ja erityisesti sitä, missä roolissa teknologia voisi olla tässä. Korona pakotti kokeilemaan sellaista, mitä ei ehkä muutoin olisi uskallettu tehdä. Kysely paljasti myös erilaisia tuen tarpeita, ja niiden pohjalta on jo ryhdytty toimenpiteisiin tulevan opetuksen kehittämiseksi, Jääskelä summaa.

Työryhmän jäsenet ovat tyytyväisiä ja kiitollisia, että ihmiset jaksoivat rankan kevään päätteeksi vastata kyselyyn.

– Nyt meillä evidenssiin pohjautuvaa tietoa, mitä kaikkea voi tai ei voi tehdä etänä. Meidän pitäisi osata ottaa viisaus tästä kokemuksesta, sillä nyt oikeasti tiedämme, mitkä ratkaisut tuntuivat toimivilta ja mikä eivät. Samalla mitattiin sekä organisaation että yksilön kyky muutokseen tilanteessa, joka tuli täysin yllättäen meidän kaikkien eteen, Taalas sanoo.

Kyselyn vastausten tarkempi arviointi on parhaillaan työn alla. Avoimiin kysymyksiin tuli todella paljon vastauksia, ja lisäksi syksyn aikana on tarkoitus tehdä haastatteluja. Työryhmän tavoitteena on selvittää ainakin, mistä hallinnan tunne opetustyössä tulee ja miten hyvinvointi kytkeytyy tähän. Tutkimuksen avulla perustellaan, mitä yksilö tarvitsee hyvinvointiinsa ja laadukkaaseen pedagogiseen toimintaan. Tärkeää on myös miettiä sitä, mitkä ovat organisaation tarpeet ja minkälaisia pysyviä rakenteita jatkossa tarvitaan.

– Haluamme, että kevään opit ja ymmärrys saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön ja pystymme yhteisönä tarjoamaan laadukasta, pedagogisesti perusteltua ja monimuotoista opetusta kaikille yliopiston opiskelijoille. Paluuta entiseen ei ole ja tärkeintä on nyt ajatella asioita uudella tavalla ja samalla huolehtia siitä, että opiskelijamme ja henkilökuntamme kokevat olevansa aktiivisia toimijoita ja tulevaisuuden rakentajia strategiamme tavoitteiden mukaisesti, Taalas summaa.

JYUlearn-konseptin kehittäminen on osa yliopiston koulutuksen kehittämisohjelmaa ja se kytkeytyy yliopiston strategian useisiin osa-alueisiin. JYUlearn-konseptin ohjausryhmässä on laaja, monitieteinen ja useita laitoksia, digipalveluita sekä tilapalveluita edustava joukko.

– JYUlearn-konseptin lähtökohta on uudenlainen ja kunnianhimoinen, mutta samalla realistinen. Siinä on paljon mahdollisuuksia pedagogiseen kehittämiseen ja luoda yhteistä ja uutta ajatusta asiaan niin opettajiemme kuin opiskelijoittemme kanssa, Taalas, jonka tutkimusala on monimediainen opetus ja opetuskulttuurien muutos, kertoo.

Kevään kyselyt ovat suunnitelleet Päivikki Jääskelä, Saara Kaski, Salme Korkala, Pieta Sikström ja Peppi Taalas. Tilastoasiantuntijana toimii opiskelija Markus Kulmala. Tuloksia kyselystä tullaan julkistamaan myöhemmin syksyllä.

Kuvassa vasemmalta oikealle Jääskelä, Taalas ja Kaski.