Laajamittainen kaupungistuminen, massiiviset tuloerot, kestämätön kulutus ja kiihtyvä ilmaston lämpeneminen muokkaavat planeettaamme nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin tai muut luonnonvoimat yhteensä. Kuluvaa geologista aikakautta kutsutaan antroposeeniksi, eli ihmisen aikakaudeksi, joka on jo nyt jättänyt pysyvät jäljet maapalloomme.

Ihmiskunnan toimet ovat suurin uhka globaalille biologiselle monimuotoisuudelle sekä ekosysteemitoiminnoille ja -palveluille, jotka ovat välttämättömiä maapallon elämälle.  Vaikka monet kansainväliset yleissopimukset ovat sitoutuneet lopettamaan ja jopa kääntämään ekosysteemin heikkenemisen, luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja ilmastonmuutoksen, osoittavat silti monet empiiriset todisteet kiistattomasti negatiivisten ympäristötrendien jatkuvan. Kaiken ympäristöllisen ja yhteiskunnallisen ongelman perimmäinen syy on ihmisen käyttäytyminen ja nyt Jyväskylän yliopistoon perustettu monitieteinen Resurssiviisausyhteisö (School of Resource Wisdom) pureutuu tähän haasteeseen monitieteisesti.

Planetaarinen hyvinvointi on meistä kiinni

Kestävä hyvinvointi voi toteutua ainoastaan maapallon rajallisuutta kunnioittaen. Planetaarinen hyvinvointi on käsite, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tukee ainutlaatuista ja monimuotoista elämää sekä tähtää maapallon koskemattomuuteen ja sen kestävyyteen.

– Meidän tulee muuttaa käyttäytymistämme. Maapallon suojelu ja luonnonvarojen turvaaminen ovat välttämättömiä hyvinvoinnillemme, kertoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho.

Tiedekuntarajat ylittävää yhteistyötä

Resurssiviisausyhteisö (School of Resource Wisdom) tai JYU.WISDOM on tutkimusyhteisö, jossa asiantuntijat ajattelevat ja keskustelevat yhdessä planetaarisesta hyvinvoinnista. Painopistealueita ovat resurssien viisaus, kiertokulku, luonnonvarojen kestävä käyttö, tietotekniikka ja tekoälyn etiikka, vastuullinen yritysjohtaminen, elintarviketurvallisuus, henkinen ja fyysinen terveys sekä yleinen ihmisten hyvinvointi. JYU.WISDOM -yhteisö pyrkii tukemaan ja edistämään tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Lopullisena tavoitteena on turvata luonnonvarat tuleville sukupolville.

– Luonnontieteilijöiden tehtävänä on ymmärtää paremmin luonnon perusilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja ekosysteemien kuihtumista. Tarvitsemme kuitenkin lisää tieteidenvälistä yhteistyötä, sillä kestävyyden saavuttaminen vaatii käyttäytymismuutosta yhteiskunnan kaikilla tasoilla, yksilöiden kulutusvalinnoista aina yhteisötasolla vaikuttaviin poliittisiin linjapäätöksiin asti. Tarvitsemme siis erilaisia ajattelijoita Jyväskylän yliopiston eri tiedekunnista. Kollektiivinen poikkitieteellinen ajattelu kannustaa käyttäytymismuutoksiin ja on ainoa keino, joka johtaa ihmiskunnan kohti positiivisempaa tulevaisuutta, kertoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Hanna-Leena Pesonen.

Yhteiskunnallista vuorovaikutusta

Totuuden etsiminen on edelleenkin tieteen perustehtävä. Akateemisen yhteisön tehtävänä on pyrkiä tutkimuksen avulla ymmärtämään syvällisemmin luonnon ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Saatua tietoa levitetään mm. koulutuksen kautta. Lisäksi tuotetun tiedon avulla muutetaan maailmaa aktiivisen verkostoitumisen avulla.

Tutkimus ja koulutus ovat akateemisia toimia, joita voidaan helposti arvioida, mitata ja käyttää resurssien kohdentamisessa. Yliopistojen kolmanteen tehtävään eli ympäröivän yhteiskunnan palvelemiseen kiinnitetään vähemmän huomiota ja se jää usein vaille toteutusta.

– Resurssiviisausyhteisö toteuttaa myös yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallinen vuorovaikutuksen. Vaikka me luonnollisesti vastaamme planetaarisen hyvinvoinnin tutkimuksessa ja koulutuksessa, pyrimme samanaikaisesti levittämään ymmärrystä ja teemme eron paikallisessa, kansallisessa ja globaalissa päätöksenteossa, Kotiaho toteaa.

Resurssiviisausyhteisö on jo aloittanut JYU.WISDOM -lounas kollokviot, joiden tarkoitus on keskustella lounaan äärellä monista tieteidenvälisistä kestävän kehityksen kysymyksistä. Lisäksi yhteisö järjestää Ympäristödialogeja-keskustelusarjoja, joissa etsitään ratkaisuja ympäristöongelmiin.

– Ympäristödialogit järjestetään Jyväskylässä live-streaminä etäyhteytenä Hotelli Alban Clubi-kabinetissa varsinaisen keskustelun käydessä samaan aikaan Helsingissä. Lähetämme kysymyksiä Twitterin kautta ja jatkamme keskusteluja live-streamin päättymisen jälkeen. Tämä on ollut erittäin innostavaa, ja toivotamme kaikki kiinnostuneet osallistumaan näihin avoimiin tilaisuuksiin, kertoo yhteisön aktiivinen jäsen, väitöskirjatutkija, Anna-Kaisa Tupala.

Lisätietoa:

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Lisää mielenkiintoista luettavaa