JYUnity

Musiikki on alue, jossa tutkija voi lähestyä aihettaan erittäin monista suunnista ja monin eri menetelmin. Tämän osoittaa vuoden alussa aloittaneen Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikön (CoE MMBB) suunnitelma siitä, mitä kaikkea hankkeessa tehdään seuraavien kahdeksan vuoden aikana.

Projekti tutkii musiikkia multimodaalisena kokemuksena läpi elämänkaaren, sekä terveydessä että sairaudessa. Tutkimus on erittäin monitieteistä, mukana on sekä soveltavaa että perustutkimusta. Myös Helsingin yliopisto on hankkeessa mukana. Vuoden 2029 loppuun jatkuvaa hanketta johtaa Jyväskylän yliopiston musiikin professori Petri Toiviainen.

Suomen Akatemia valitsee huippuyksiköiksi uudistumiskykyisiä, korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. CoE MMBB -lyhenteinen huippuyksikkö on jo Toiviaisen uralla toinen hänen johtamansa, aiempi sijoittui vuosille 2008–2013. Toiviainen on ollut myös akatemiaprofessori kaudella 2014–2018.

Projektissa on kuusi päätutkijaa, joilla omat tiiminsä ja tutkimusintressinsä. Toiviainen toimii myös Jyväskylän osaprojektin johtaja. Hänen omaa aluettaan ovat musiikin kehollisuus ja vuorovaikutus sekä laskennallinen musiikin tutkimus. Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä keskittyy musiikkiterapiaan ja musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio musiikin emootioihin ja musiikin hyvinvointivaikutuksiin.

Helsingin yliopistossa on kaksi osaprojektia. Niitä johtavat kasvatustieteen professori Minna Huotilainen ja neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö. Huotilaisen aluetta ovat kasvatuksen, koulutuksen ja musiikin yhteydet. Särkämö keskittyy musiikkikuntoutukseen ja hän on myös koko huippuyksikön varajohtaja. Professori Teija Kujalan MMBB-tutkimusaluetta ovat kognitiivisen neurotieteen, kielen, musiikin ja aivotoimintojen risteyskohdat.

Pirstaleisuudesta kokonaiskuvaan

– Musiikintutkimuksessa on usein pirstaleisuutta, johon ovat olleet syynä pienet koehenkilömäärät ja epäyhtenäiset mittaukset, Toiviainen toteaa.

Huippuyksikkörahoitus mahdollistaa laajat, kooltaan suuren kokoluokan tutkimukset, jotka kestävät useita vuosia. Niissä käytetään yhteisiä multimodaalisia mittausmenetelmiä, jotka mittaavat musiikin vaikutuksia useisiin eri kehollisiin toimintoihin.

Petri Toiviainen

Yksikkö käynnistää pitkäjänteisen seurantatutkimuksen eri ikävaiheissa oleville ja erilaisissa terveydellisissä tilanteissa oleville henkilöille. Tarkoitus on myös siirtyä laboratorioissa tehtävistä mittauksista ihmisten luonnolliseen elinympäristöön.

– Kehitämme kokonaismittauspatteriston musiikin havaitsemisesta ja sen vaikutuksesta aivojen toimintaan eri ikäisille ja myös erilaisista sairauksista kärsiville ihmisille. Voimme siten paremmin ymmärtää, miten musiikin havaitseminen kehittyy iän myötä ja miten sitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kuntoutuksessa, Toiviainen kertoo.

Multimodaalisuus eli moniaistillinen musiikin kokeminen on yksi lävistävä avainteema koko hankkeessa.

– Se on mukana esimerkiksi asiakkaan ja terapeutin välisessä suhteessa. Kehollisuus ja motoriset harjoitukset voisivat auttaa esimerkiksi autistisista häiriöistä kärsiviä lapsia.

Synkronia keskeistä kaikessa vuorovaikutuksessa

Toiviaisen ominta alaa ovat musiikin kehollisuus ja siihen liittyvä synkronisuus. Kehollinen vuorovaikutus liittyy kaikkeen ihmisten väliseen kommunikaation. Esimerkiksi keskustelutilanteissa nyökkäykset, eleet ja kasvojen ilmeet ovat jo kehollisuutta.

– Jos halutaan ymmärtää inhimillistä vuorovaikutusta, meidän pitää ymmärtää miten synkronia toimii. Siihen liittyvät ainakin juuri kehollisuus, liike eli kinematiikka, aivojen toiminta ja fysiologiset reaktiot.

Aivotutkimuksen avulla selvitetään, kuinka aivojen eri osat prosessoivat tiettyjä piirteitä musiikissa.

Meitä ryhmämme tutkijoita kiinnostaa aivojen konnektiivisuus, se kuinka musiikki vaikuttaa aivojen kokonaistoimintaan. Tiedetään tutkimusten perusteella, että esimerkiksi musiikillinen koulutus vaikuttaa aivojen toimintaan.

Musiikki on myös hyvin assosiatiivinen elementti.

– On tutkittu, minkälainen musiikki tuo esimerkiksi parhaiten muistoja mieleen. Musiikki, joka on julkaistu silloin, kun ihmiset ovat noin 10–15-vuotiaita, herättää yleensä parhaat muistot. Silloin tulevat mieleen ne asiat, joita juuri kyseistä musiikkia kuunnellessaan oli tekemässä.

– Niin käy itsellänikin nuoruuden rock-muistojen soidessa, projektin johtaja Toiviainen tunnustaa.

Soittotaito ei ole pääsyvaatimus

Laajassa huippuyksikössä monitieteisyys on keskeistä, ekspertiisiä löytyy monelta alueelta. Toiviaisella on taustallaan myös teoreettisen fysiikan tutkinto.

– Siitä on hyötyä myös musiikin tutkimuksessa. Pystyn soveltamaan matematiikkaa ja luonnontieteen peruskoulutusta, hän kertoo.

Yhteinen intohimo kaikilla projektin tutkijoilla on musiikki.

– Yleensä meidän tapaamisemme päättyvät jameihin. Suurin osa soittaa jotain instrumenttia, mutta soittotaito ei ole pääsyvaatimus, Toiviainen lupaa.

Musiikin professori Petri Toiviainen (oik.) johtaa musiikin huippuyksikköä. Päätutkijoita on kuusi, mukana myös musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä ja musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio.

Tietoa viedään tutkimuksen maksajille

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeä osa huippuyksikön toimintaa. Musiikki on kiitollinen aihe tutkimusten popularisoimiseen suurelle yleisölle, koska jokaisella on jonkinlainen suhde musiikkiin.

– Kansalaisten on hyvä tietää, mihin heidän verorahansa menevät, Toiviainen tiivistää. Yksikkö järjestää myös esimerkiksi kuntoutukseen liittyvää koulutusta musiikkiterapiasta.

Yleisesti kaikki hyvinvointiin liittyvä vaikuttaminen on tässä projektissa keskeistä. Yhteistyökumppaneina on isoja sairaanhoitopiirejä, kuntia ja järjestöjä.

Huippuyksikön tulevaan toimintaan kuuluvat tietenkin paitsi omat säännölliset tapahtumat, tutkijakoulutus sekä isot kansainväliset konferenssit ja seminaarit. Niissä ovat mukana tietenkin myös yhteistyökumppanit ja kansainvälinen seurantaryhmä. Ja jos suunnitelmat toteutuvat, yksikön loppuvaiheisiin on suunnitteilla näyttävät tiedemessut.

Jyväskylän yliopiston tiedeillassa tiistaina 3.5. käsitellään musiikin vaikutuksia, musiikkiterapiaa ja musiikkikasvatusta. Mukana asiantuntijoina ovat Suvi Saarikallio, Petri Toiviainen ja Esa Ala-Ruona. Voit lähettää heille kysymyksiä jo ennakkoon. Tiedeiltaa voit seurata suorana verkkolähetyksenä tai paikan päällä Jyväskylän yliopiston kirjastossa Lähteessä (Tietoniekka-tila, 1. krs.) kello 18 alkaen.