JYUnity

Mitä ilmiölähtöinen oppiminen oikein on? Kauniisti koristeltu kakku vailla kunnon sisältöä vai jykevä ruisleipä monipuolista oppimista evästämään?

Ilmiölähtöisyys on monelle tuttu sana; kuuma peruna, jota on mediassa paljon käytetty niin positiivisessa lapsilähtöisyyttä korostavassa hengessä kuin itseohjautuvuuden liiasta painotuksesta huolestuneissa kirjoituksissa.

Teen väitöskirjaa ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun liittyen. Tutkimuksessani olen analysoinut yhteissuunnittelun kautta syntyneitä opiskelijoiden laatimia ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitelmia. Näitä yhdistää hyvinkin perinteinen ja tutkitusti oppimista edistävä piirre: tarinallisuus.

Punoessaan ilmiölähtöisiä kokonaisuuksia suunnittelumallin avulla, opiskelijat luovan usein kehystarinan ilmiön ympärille. Ilmiölähtöisyydessä oppilaat ohjataan syventymään eri tiedonaloja ja oppimistapoja hyödyntäen aiheen pariin. He saavat eläytyä aina draamallisten, kerronnallisten kuin koukuttavien roolienkin tai tutkimustapojen kautta ilmiöön.

Ilmiölähtöisyydessä suunnittelun ydin on opetussuunnitelmassa aina oppimisen arvoperustaa myöten. Oppilaat pääsevät osallistumaan oman oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin sopivissa määrin ikäkautensa, osaamisensa ja taitojensa mukaan.

Opetussuunnitelman eri oppiaineiden tavoitteista ja sisällöistä on suunniteltu saman teeman alle sopivia oppimistehtäviä, joiden kautta kokonaisuus hahmottuu. Jokaisen oppilaan osaaminen edistyy tavoitteiden suunnassa yksilöllisesti oman aktiivisen osallistumisen, yhteistyön, tutkimisen, toimimisen ja paneutumisen kautta.

Yhteissuunnittelu on kantava voimavara ilmiölähtöisyydessä. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa tavoitteiden saavuttaminen niin, että  oppilas saa yhteistoiminnallisesti paneutua eri tiedonaloja yhdistäviin tehtäviin ja haasteisiin ilmiön yhteyteen suunniteltujen oppimistilanteiden kautta.

Oppimisessa paneudutaan arkipäiväisiin aiheisiin ja oppilaan omaan kokemusmaailmaan, ympäröivään todellisuuteen ja yhteisöön.  Toiminta mahdollistaa itseohjautuvuutta vaativien taitojen sekä vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojen kehittymisen.

Ilmiölähtöisyys on menetelmä, jossa korostetaan eri oppiaineista muodostuvia kokonaisuuksia arjen oppimistilanteisiin ja autenttisuutta. Se on tekemällä ja tutkimalla oppimista, ongelmalähtöistä oppimista ja asiantuntijuutta hyödyntävää oppimista. Ilmiölähtöisen oppimisen tavoitteena on mahdollistaa oppilaan laaja-alaisten taitojen kehittyminen kokonaisuuksien kautta.

Ilmiölähtöisyys antaa opettajalle maaperän toimia oppilasta ohjaavana, kannustavana ja yksilöllisesti oppimisen taitoihin opastavana ammattilaisena. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja parhaimmillaan ihmiskunnan kannalta.