JYUnity

Koululaisten tekemää rikospaikkatutkintaa, pamauksia ja räjähdyksiä, innostuneita keskusteluja ja yllättäviä oivalluksia. Tätä kaikkea on eurooppalainen Tutkijoiden yö, joka on Suomessa kasvanut fysiikan laitoksen tapahtumasta koko maan kattavaksi tiedetapahtumaksi.

Jyväskylän yliopistossa tapahtuma on järjestetty vuodesta 2016 lähtien. Tutkijoiden yön Suomen tapahtumia on alusta saakka koordinoinut yliopistotutkija Janne Pakarinen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.

– Vuonna 2014 avasimme kiihdytinlaboratorion ovet suurelle yleisölle Hiukkasen valoa -tapahtumassa. Tapahtuma onnistui yli odotusten ja kannusti viemään hanketta eteenpäin. Kaksi vuotta myöhemmin järjestimme Tutkijoiden yön jo 13 paikkakunnalla. Halusimme järjestää maanlaajuisen tapahtuman, jossa kaikilla tutkimusaloilla oli mahdollisuus tulla esille. Hieman itsekkäänä ajatuksena oli aluksi tuoda kiihdytinlaboratorion kansainvälistä huippututkimusta esille, Pakarinen naurahtaa.

Löytöretkellä atomin ytimessä

Pakarinen työskentelee Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa ydinspektroskopian tutkimusryhmässä. Työn vastapainona hän muun muassa hiihtää ladulla, rinteessä ja rinteen ulkopuolella, fillaroi metsäpoluilla sekä palloilee monipuolisesti. Lisävauhtia arkeen tuovat lasten harrastukset.

Janne Pakarinen pitää tärkeänä fysiikkainnostuksen välittämistä nuorille.

– Tutkin atomiytimien ominaisuuksia, sitä kuinka protonit ja neutronit käyttäytyvät yhdessä ja järjestyvät ytimessä. Tutkimus on kuin löytöretkeilyä, vastaan tulee paljon asioita, joita kukaan ei ole aikaisemmin tavannut. On todella kiehtovaa huomata olevansa ensimmäinen havaitsija uudelle ilmiölle tai tapahtumalle.

Pakarinen pitää tärkeänä fysiikkainnostuksen välittämistä etenkin nuorille. Hän on kantava voima lukiolaisille suunnatun fysiikkakilpailun taustajoukoissa. Jyväskylän yliopiston järjestämässä Kiihdytin hiukkasen -kisassa lukiolaiset ympäri Suomen pääsevät käyttämään kiihdytinlaboratorion tutkimuslaitteita. Yhteistyö idearikkaiden nuorien kanssa on ollut innostavaa myös laboratorion kokeneille tutkijoille, sanoo Pakarinen.

Tutkitun tiedon tarve kasvaa

Pakarinen muistuttaa, että tutkimus on yksi sivistysyhteiskunnan kulmakivistä.

– Oli sitten kyseessä luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, pandemia, hyvinvointi tai ympäröivän kaikkeuden ymmärtäminen, kaikki tarvitsevat perustutkimusta. Tutkijoiden tulee kertoa omasta työstään ja sen merkityksestä myös tutkijayhteisön ulkopuoliselle yleisölle. Tutkijoiden yö on luotu tätä varten.

Suurimmillaan vuonna 2019 Suomessa 11 paikkakunnalla järjestettyyn Tutkijoiden yöhön osallistui yli 28 000 kävijää. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin koronatilanteesta johtuen kokonaan virtuaalisesti. Tänä syksynä, syyskuun viimeisenä perjantaina 24.9., pääosa ohjelmasta on verkossa, mutta yleisöllä on mahdollisuus päästä mukaan näkemään tieteen tekemistä Ylistönrinteellä. Tarjolla on muun muassa tutkimussukellusta, kemian ilmiöitä ja myös mahdollisuus kurkistaa kiihdytinlaboratorion muuten yleisöltä tiukasti suljettuihin tiloihin.

– Innostuneiden vieraiden näkeminen tapahtumassa on palkitsevaa. Tutkijoiden yöstä on tullut tunnettu brändi. Toivon että se säilyy, kehittyy ja saavuttaa suuren yleisön myös tulevaisuudessa.

Tutkijoiden yö koittaa 24.9.2021. Katso ohjelmasta jo ennalta, mitä on luvassa paikan päällä yliopistolla sekä virtuaalisella tapahtuma-alustalla.