JYUnity

Yliopistonlehtori Pekka Koskinen myhäilee tyytyväisenä. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella on hiottu peruskursseja varten uutta opettamisen mallia, jota Koskinen kollegoineen on nyt valmis suosittelemaan jokaiselle yliopiston opettajalle.

Malli on jo osoittanut vahvuutensa perinteisten luentojen korvaajana: se on parantanut oppimistuloksia, lisännyt kurssit läpäisseiden määrää ja siitä näyttävät pitävän yhtä lailla opettajat kuin opiskelijatkin.

Kyseessä on “laatuaikaoppimisen malli”, jossa hyödynnetään aiheisiin ennalta perehtymistä sekä keskustelun ja vuorovaikutuksen herättämistä. Ne ovat massaluennoilla saavuttamattomia tavoitteita, joita fysiikan laitoksella ruvettiin kaipaamaan opetukseen jo vuosia sitten.

Koskisen mukaan uudessa mallissa on kyse monelta osin samoista asioista kuin yliopistoissa leviävässä “flippauksessa” (flipped learning), jossa korostuu vertaisopettaminen.

Fysiikan mallissa on kuitenkin vielä jotakin enemmän.

– Tämä ei ole epämääräinen aate vaan käytännöllinen resepti opettamiseen. Malli on helppo ottaa käyttöön. Käyttöönotto kysyy rohkeutta, mutta sopii myös opettajalle, jolla ei ole paljon kokemusta uusista opetusmenetelmistä, sanoo Koskinen.

Koskinen on myös vakuuttunut siitä, että malli antaa hyvät valmiudet työelämään.

– Se opettaa keskustelemaan, argumentoimaan, ratkaisemaan ongelmia ja pyytämään tarvittaessa apua. Olen luottavainen sen suhteen, mitä opiskelijat osaavat viiden vuoden päästä, Koskinen sanoo.

Opetunti kerran viikossa laittaa ryhmän kiteyttämään kysymykset

Fysiikan laitoksella malli on käytössä kaikilla neljällä peruskurssilla: mekaniikan, termodynamiikan, sähkömagnetismin ja sähköopin kursseilla. Jokaisella kurssilla toistuu viikoittain neljä vaihetta: itseopiskelu, ryhmätunti, ongelmaratkaisu ja opetunti.

Jokaisesta vaiheesta kertyy pisteitä kurssiarvosanaan.

Lehtori Pekka Koskiselta voi kysyä, jos opiskelijat tarvitsevat neuvoja ongelmanratkaisutehtävissä.

Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat perehtyvät itsenäisesti kurssin käsitteisiin videoiden ja oppikirjan avulla. Sen päätteeksi verkkoalustalla tehdään pieni testi.

Kakkosvaiheessa opiskelijat kokoontuvat tekemään pienissä ryhmissä, ilman opettajan läsnäoloa, verkkoalustalle laadittuja tehtäviä, jotka liittyvät kurssin käsitteisiin. Oikeista vastauksista saa pisteitä ja palaute vastauksista tulee heti.

Kolmannessa vaiheessa ryhmän opiskelijat ratkovat harjoitustehtäviä joko yksin tai ryhmässä. Tehtävät ovat verkkoalustalla, ne on tehtävä määräaikaan mennessä ja tarvittaessa apua voi kysyä paikalla olevalta opettajalta tai assistentilta.

Lopuksi on luvassa opetunti kerran viikossa.

– Opetunnilla ryhmä saa opettajan tunniksi käyttöönsä. Se kannustaa ryhmää keskustelemaan ja kiteyttämään asiat, jotka halutaan nostaa tunnilla esiin. Opettajana ajattelen, että on ollut todella merkityksellistä tutustua oppilaisiin. On käyty hienoja keskusteluja, joista ei luennoilla voi uneksiakaan”.

“Helpompi ottaa tavoitteeksi viitonen”

Fysiikan ensimmäisen vuoden opiskelijat Henna Kokkonen, Philson Aden, Emmi Rajala, Samuli Aalto ja Eetu Räsänen ratkoivat porukalla sähkömagnetismin kurssin tehtäviä fysiikan aulassa maanantaina alkuiltapäivästä.

Harjoitustehtäviä voi tehdä porukalla.

Heidän mielestään peruskurssien työtapa on ollut hyvä: pienryhmässä pääsee ääneen kysymään opettajalta ja töitä tulee tehtyä tasaisesti koko viikon ajan, eikä vain parina iltana tentin alla.

– Helpompi ottaa tavoitteeksi viitonen, kun tekee töitä koko ajan, sanoi Philson Aden.

– Paremmin jäävät asiat mieleen tällä tavalla, arvioi Samuli Aalto.

Kun opiskelijoilta on kysytty opetuksesta palautetta fysiikan laitoksella, yksi viesti on välittynyt vahvana: ryhmätöiden ääressä opiskelijat tutustuvat hyvin toisiinsa ja siellä syntyy myös ystävyyssuhteita.

-Se on todella merkittävää opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta, sanoo Pekka Koskinen.

Tekniikkaa tarkoituksenmukaisella tavalla

Koskinen arvioi, että mallissa teknologia on käytössä tarkoituksenmukaisella tavalla. Asioita voi opiskella etukäteen videoista, ja tehtävät tehdään verkkoalustalle.

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on ollut sopiva paikka uudistaa opetusta. Koskisen mukana mallin käyttöönotossa ovat olleet peruskursseilla opettavat Jussi Toppari, Jan Sarén ja Taneli Kalvas. Mielessä on käynyt myös ”Ylistön mallin” brändääminen.

– Pieni ja ketterä laitos on voinut tehdä rohkeitakin avauksia. Toisin on monissa muissa paikoissa. Esittelin toimintaamme fyysikkojen yhdistyksessä Bostonissa hiljattain. Siellä kuulijat olivat innostuneita, mutta myös totesivat, että korkeiden opintomaksujen vuoksi heillä ei ole uskallusta yhtä radikaaleihin uudistuksiin.