Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos ja kiihdytinlaboratorio tekevät tiivistä yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa säteilyturvallisuuden parantamiseksi. Yhdessä ratkaistaan käytännönläheisiäkin ongelmia kuten vaikkapa sitä, miten ydinonnettomuuden tullen esimerkiksi elintarvikkeiden turvallisuus saadaan analysoitua nopeasti.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja yhdeksän suomalaisen yliopiston muodostaman Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä Cores:n avulla koordinoidaan ja edistetään säteilyturvallisuustutkimusta Suomessa. Se toteuttaa myös Suomen hallituksen tavoitetta yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistämisestä. Mukana yhteenliittymässä on myös Jyväskylän yliopisto.  

Erityisesti fysiikan laitos on jo ennen yhteenliittymän perustamista tehnyt monenlaista yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on vahvaa säteilyn sekä ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan osaamista, ja se on mukana yhteiskunnan tarpeista lähtevässä säteilyturvallisuuden tutkimuksessa ja sen parantamisessa. 

Paul Greenlees johtaa  kiihdytinlaboratoriota.

– Tarjoamme säteilyturvallisuusasiantuntijapalveluja yrityksille sekä muille toiminnanharjoittajille, joiden toiminta vaatii säteilyn käytön turvallisuuslupaa. Samalla koulutamme monipuolisesti säteilyturvallisuuden asiantuntijoita. Opiskelijamme usein myös työllistyvät STUKille, mikä on myös hyvä esimerkki meidän perustutkimuksemme merkityksestä, sillä ilman laadukasta koulutusta he eivät myöskään päätyisi sinne töihin, kertoo fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion johtaja ja Cores:n varapuheenjohtaja Paul Greenlees Jyväskylän ylioistosta.

Cores-yhteenliittymä perustettiin tutkimuslaitosuudistuksen (TULA) myötä, jolloin tutkimusmäärärahoja alettiin kohdentamaan uudella tavalla ja samalla STUK joutui vähentämään omaa tutkimustoimintaansa.

Yhteistyötä tiivistämällä STUK ja yliopistot varmistavat, että Suomi saa jatkossakin alalle uusia osaajia ja suomalainen tutkimus säilyttää asemansa osana korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta.

– Monilla STUKin kaltaisilla tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli suomalaisen terveyden ja turvallisuuden varmistamisessa. Mielestäni pitkäjänteisen tutkimusrahoituksen ei pitäisi perustua kovaan kilpailuun. Olemme iloisia yhteistyön lisäämisestä, mutta näiden projektien rahoitus ja resursointi ovat olleet erittäin haastavia, sanoo Greenlees.

Käytännönläheistä tutkimusta

Yhteistyö mahdollistaa konkreettisten ongelmien ratkaisemisen. Jotta saadaan enemmän aikaan, tehdään yhteistyö monen eri toimijan kesken, sillä jokaisella toimijalla on omat vahvuutensa.  

STUKin sisällä on osaavat asiantuntijat, jotka kertovat, mitä me voisimme tutkia ja minkälaisia ongelmia ratkaista. Perustutkimuksemme on avain ratkaisujen tuottamiseen. Meillä on olemassa moniin ongelmiin jo valmiit ratkaisut, joita voimme hyödyntää ja soveltaa saman tien, kertoo Paul Greenlees.   

Viime aikoina pohdinnassa on myös ollut, kuinka huoltovarmuutta Suomessa voitaisiin parantaa. Esimerkiksi ydinonnettomuuden sattuessa paikallisilla toimijoilla, kuten kiihdytinlaboratoriolla, voisi olla suurempi rooli näytteiden tutkimisessa. Paikalliset yritykset saisivat nopeammin tiedon esimerkiksi elintarvikkeiden turvallisuudesta. Tuotteita ei tarvitsisi vetää kaupoista pois, sillä tulokset valmistuisivat ennen kuin tuotteet edes ennättäisivät kuljetukseen. Tällä hetkellä näytteet lähetetään Helsinkiin analysoitavaksi, mikä on myös hidasta.  

– Tämä on mainio esimerkki siitä, kuinka käytännönläheistä työtä me voimme tehdä kiihdytinlaboratoriossa. Lisäksi se on esimerkki kansallisen yhteistyön tekemisestä, iloitsee Greenlees.  

Opinnäytetöitä työelämän kanssa

Myös yhteisten opinnäytetöiden kuten pro gradujen ja väitöskirjatöiden tekeminen on suosittua. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneessa pro gradu –tutkielmassa kehitettiin uudenlaista ilmaisinjärjestelmää valvontaverkostoon, jonka tarkoitus on mitata ympäri Suomea säteilytasoja ja ilman radioaktiivisia aineita.

Myös parhaillaan käynnissä olevassa väitöskirjassatyössä tutkitaan uudenlaista ilmaisinjärjestelmää, jolla pystytään havaitsemaan nopeasti ihmisen sisälle onnettomuustilanteessa hengitysteitse joutuneiden radioaktiivisien aineiden määrä ja laatu.

– Hengitysteitse kehon sisälle joutuneet radioaktiiviset aineet ovat merkittävä terveysriski. Nykyisillä mittausmenetelmillä radioaktiivisten aineiden tunnistus matalaenergisen gammasäteilyn kautta on kuitenkin haastavaa ja aikaa vievää. Onnettomuustilanteessa nopeat toimenpiteet ovat ratkaisevia haittojen minimoimiseksi. Sen takia on tärkeää, että keuhkomittauksessa voidaan nopeasti ja luotettavasti tunnistaa kehossa olevat radioaktiiviset aineet onnettomuustilanteen laajuuden selvittämisessä, jotta oikeat vastatoimenpiteet voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti, kertoo väitöskirjatutkija Henri Jutila. 

Laitteistoja valvontatehtävien suorittamiseen

STUK on lahjoittanut myös laitteistoja kiihdytinlaboratoriolla kuten näytettä tuhoamattoman analyysi -laitteiston (PANDA), jonka avulla näytteestä voidaan havainnoida samanaikaisesti erilaisia säteilylajeja. Säteilyturvakeskuksen myöntämän rahoituksin turvin on palkattu yksi tutkijatohtori, joka tekee töitä Jyväskylässä.

Projektia kutsutaan nimellä ”RADICAL”, ja sillä päätavoitteena on parantaa STUKin laboratorion säteilyn havaitsemisominaisuuksia turvallisuuden ja turvatoimien kannalta kehittämällä uusinta tekniikkaa ja menetelmiä, joita tyypillisesti käytetään kokeellisessa ydinfysiikan tutkimuksessa.

Jyväskylän yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö on säteilyturvallisuustutkimuksen jatkumisen kannalta hyvin tärkeää. Tutkimuksen avulla voidaan varmistaa, että STUKilla on ajantasaiset menetelmät käytettävissä valvontatehtävien suorittamiseen sekä myös poikkeavien valmiustilanteiden varalle, kertoo STUKin ylitarkastaja Jani Turunen. 

Opiskelijayhteistyöllä uutta inspiraatiota

Yhteistyö oppilaitosten kanssa on myös yrityksille yksi tehokkaimmista tavoista saada ensimmäisiä kontakteja tulevaisuuden osaajiin ja olla mukana vaikuttamassa nuorten koulutus- ja uravalintoihin. Samalla luodaan työnantajakuvaa omasta yrityksestä ja toimialasta. STUK tarjoaakin joka vuosi myös kesätöitä ja harjoittelupaikkoja fysiikan laitoksen opiskelijoille.  

– Opiskelijoiden tullessa töihin STUKiin heidän mukanaan siirtyy myös tietotaitoa yliopistomaailmassa käytettävistä uusimmista menetelmistä ja tekniikoista. Moni STUKissa vakituisesti työskentelevä asiantuntijakin on aloittanut meillä kesätyöntekijänä tai harjoittelijana. Lisäksi Jyväskylästä oppinsa saaneita henkilöitä työskentelee STUKissa tällä hetkellä useilla eri osastoilla ja hyvin vaihtelevissa työtehtävissä, sanoo Jani Turunen. 

Lisätietoja: 

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Lisää mielenkiintoista luettavaa