Voisiko fiktio aktivoida meidät toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Kyllä, toteavat fiktioon ja faniuteen perehtyneet tutkijat.

Maria Ruotsalainen ja Tanja Välisalo ovat mukana globaalissa Game of Thrones -tutkimuksessa, jonka tavoitteena on selvittää fantasian vastaanottoa ja sille annettuja merkityksiä. Se on jatkoa aiemmille tutkimusprojekteille, joissa vastaavia teemoja tarkasteltiin Taru sormusten herrasta- ja Hobitti-elokuvatrilogioiden avulla.

– Pohdimme erityisesti, mikä on fantasian rooli meidän yhteiskunnassamme. Fantasian kautta voimme miettiä tapoja vaikuttaa yhteiskuntaan sekä peilata omaa suhdettamme siihen, Välisalo kertoo.

Fiktiivisten maailmojen kautta vaikeita ja etäisiltä tuntuvia asioita voidaan käsitellä niin, että ne tuntuvat läheisemmiltä. Yksi esimerkki tästä on se, että Game of Thrones -sarjan kuuluisa ”winter is coming” -lause tulkitaan usein ilmastonmuutoksen vertauskuvaksi.

– Ilmastonmuutoksesta puhuminen voidaan kokea turhaksi, kun ajatellaan, ettei kuitenkaan voi vaikuttaa. Fiktio voi madaltaa kynnystä puhua tämän kaltaisista isoista asioista, se tekee niistä omia, Ruotsalainen sanoo.

Fiktion kautta asian taakse saa myös joukkovoimaa, kun omia ajatuksia pääsee jakamaan muiden fanien kanssa. Fiktio voikin yhdistää ihmiset ja saada meidät toimimaan yhdessä.

– Ihminen panostaa ja sitoutuu niihin asioihin, joilla on hänelle väliä ja joiden fani hän on. Jos nämä sitoumukset siirtyvät reaalimaailman poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, niin meistä tulee helpommin toimijoita niissä asioissa, Ruotsalainen sanoo.

Hyvä esimerkki tästä löytyy Thaimaasta. Vuonna 2014 sotilasjuntan vastustamisen epäviralliseksi symboliksi otettiin Nälkäpelissä käytetty käsimerkki. Fiktiosta tuttu ele toi ihmisille yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Pienen ihmisen nousu valtakoneistoa vastaan on useiden katsojien mielestä myös Hobitti-elokuvien keskeinen teema. Erityisesti Bilbon hahmo on nähty voimauttavana: jos hieman pelokas Bilbokin siihen pystyy, niin ehkä minäkin uskallan ja pystyn voittamaan esteitä!

Nykyfantasia pohtii ihmisyyden rajoja

Fanittaminen voi aktivoida yhteiskunnalliseen toimintaan, mutta reaalimaailman ilmiöt voivat myös heijastua fanikulttuureihin. Viime vuosina poliittiset kysymykset siitä, miten sukupuoli ja etnisyys esitetään fiktiossa, ovat olleet vahvasti esillä. 

– Faniyhteisöissä on tyypillistä, että aktiiviset fanit pyrkivät vaikuttamaan tuotantoon vaikkapa siinä, millaisia naisrepresentaatioita fiktiossa on. Tähän liittyen on ollut paljonkin fanien kriittisiä kampanjoita, kuinka fiktion pitäisi paremmin edustaa heidän elämäänsä ja yhteiskuntaa, Välisalo sanoo.

Fantasia voikin toimia väylänä kanavoida omaa halua muuttaa maailmaa, tarkastella erilaisia näkökulmia ja asettua toisen asemaan. Tämä pätee erityisesti sellaisten fanien kohdalla, jotka tekevät myös itse fanituotantoa.

Se, millaisia tulkintoja fiktioon on koodattu sisään tai kuinka vastaanottaja koodaa ne ulos, riippuu aikakaudesta. Vanhojen sarjojen ja elokuvien uudelleenfilmatisoinnit tarjoavat kiehtovan näköalapaikan sen vertailuun, kuinka yhteiskunta on tuotantohetkien välillä muuttunut.

Esimerkiksi Battlestar Galactican ja Westworldin ensimmäisissä versioissa teemana on ollut teknologian ja avaruusolentojen tuoma uhka. Uusissa tulkinnoissa pohditaan enemmänkin ihmisyyden rajoja: kenellä on ihmisarvoa tai onko robotilla sielu.

– Nämä teemat kuvastavat kulloistakin aikakautta. Aiemmissa versioissa näkyy kylmän sodan aika, jolloin maailmaa on varjostanut ydinsodan pelko ja teknologia on todella ollut konkreettinen uhka. Ihmisyys puolestaan on tänä päivänä läsnä monissa yhteyksissä, esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä, Välisalo kertoo.

Inhimilliset kysymykset näkyvät myös Game of Thrones -sarjan tulkinnoissa. Sarjan keskeinen tapahtumapaikka Muuri ja siihen kytkeytyvä ajatus poissulkemisesta vertautuu monien mielessä juuri pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon.

– Katsojat näkevät sarjassa yhteyksiä nykyaikaan myös ihmisten kyvyssä tai kykenemättömyydessä pitää yllä jonkinlaista järjestystä. Sarjan hahmot keskittyvät vain pelaamaan omaa valtaistuinpeliään ja ovat sokeita sille, mitä ympärillä todella tapahtuu ja mitkä ovat isoja kysymyksiä, Ruotsalainen sanoo.

Tämän päivän fantasialle onkin tyypillistä, että ihmisen yliasema kyseenalaistetaan.

– Näkisin tämän positiivisena asiana nimenomaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Eli herätellään ihmisiä ajattelemaan, miten me suhtaudumme ympäristöön ja muihin elollisiin tällä planeetalla, Välisalo sanoo.

”There will be no dawn for Men”, lausui Saruman Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia -elokuvassa. Tolkienin maailmassa Saruman oli väärässä. Ehkä voisimme antaa hänelle pitkän nenän myös reaalimaailmassa?

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.