Ikääntyneiden kaatumiset maksavat yhteiskunnalle miljoonia vuosittain. Fyysisen toimintakyvyn ylläpito takaa ikääntyville aktiivisen elämäntyylin ja palveluiden saatavuuden.

Aktiivinen liikunta ylläpitää toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua. Mutta voiko fyysistä toimintakykyä tukea myös tietokonepelejä pelaamalla? Näin uskoo professori Sarianna Sipilä, joka on tutkimusryhmineen mitannut, liikuttanut ja peluuttanut yli 300 70–85-vuotiasta keskisuomalaista 12 kuukauden ajan.

Suomen Akatemian rahoittamassa PASSWORD-tutkimuksessa tarkastellaan pelkän liikunnan vaikutuksia verrattuna liikuntaintervention ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksiin iäkkäiden toimintakykyyn. Fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun yhteisvaikutusta kävelyyn ja kaatumisiin ei ole aikaisemmin selvitetty. Iäkkäät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen osallistui vain liikuntainterventioon, mutta toinen ryhmä pelasi liikunnan lisäämisen lisäksi tietokonepohjaisia kognitiivista toimintakykyä harjoittavia pelejä.

Liikunta- ja peliryhmässä olleet ikäihmiset pelasivat tietokonepohjaisia pelejä 2–4 kertaa viikossa noin 15–25 minuuttia kerrallaan.

Tutkimuksessa olleita pelejä on käytetty menestyksekkäästi laajoissa tutkimushankkeissa aiemmin.

– Tiedämme, mitä aivoalueita erilaiset pelit aktivoivat. Tutkimuksessa mukana olleilla peleillä, kuten muistipeleillä, aktivoitiin niitä aivoalueita, jotka liittyvät toiminnan ohjaukseen, professori Sipilä liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Toiminnan ohjausta tarvitaan esimerkiksi ulkona liikkuessa havainnoimaan liikennettä ja suunnittelemaan omaa reittiä. Kognitiivista kyvykkyyttä tarvitaan myös niin kutsutun kaksoisvaikutuksen toteutumisessa.

-Kun vanha ihminen kävelee ja alkaa puhumaan, hän saattaa pysähtyä, koska on epävarma kävelijä vilkkaassa ympäristössä. Jos kognitiivinen kyvykkyys on heikentynyt, ihminen joutuu keskittymään niin kovasti kävelysuoritukseensa ja ympärillä oleviin muuttujiin, että kävely ainakin hidastuu, jos häneltä kysytään jotain. Etsimme siis erilaisia keinoja, jotta esimerkiksi puhuminen onnistuisi kävellessä myös vanhemmalla iällä, Sipilä sanoo.

Tieteellisesti vertaisarvioituja tuloksia ei tutkimuksesta ole vielä julkaistu, joten Sipilä on vaitonainen tutkimuksen vaikutuksista. Sen hän kuitenkin voi kertoa, että mukana olleet iäkkäät nauttivat liikuntaryhmään osallistumisesta sekä myös pelien pelaamisesta. Vain noin 7 % osallistujista lopetti tutkimukseen osallistumisen vuoden aikana, vaikka tutkijat olivat valmistautuneet 15 %:n katoon.

– Tiedän, että he ovat perustaneet omia pienryhmiään ja käyvät yhdessä salilla. Lisäksi meiltä on kyselty, mitä verkkopohjaisia pelejä kannattaisi pelata, jotta ne kehittäisivät samoja alueita kuin tutkimuksen aikana, Sipilä sanoo.

Liikaa koehenkilöitä ei kuitenkaan opasteta. Vuoden tutkimus on ohi, mutta vielä toisen vuoden ajan tutkimuksessa mukana olleet pitävät kaatumispäiväkirjaa, jotta tutkijat voivat seurata, onko interventio vaikuttanut kaatumismääriin. Vertaisarvioituja, tieteellisiä artikkeleja tutkimusryhmän jäseniltä on odotettavissa syksyn 2019 aikana.

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.