JYUnity

Toimialaevoluutiossa organisaatioita tutkitaan darwinistis-humanistisesta näkökulmasta. Samoja lainalaisuuksia on löydettävissä sekä luonnon että yritysmaailman puolella. Kummassakin ihmisen hyväntahtoinen puuttuminen saattaa pelkästään pahentaa tilannetta.

– Darwinin evoluutioteoriasta tutut käsitteet toistuvat eri toimialoilla. Uusi tapa toimia alalla toimii uutena muuttujana, ja kun se pärjää kilpailussa tapahtuu ns. luonnonvalinta. Parhaat toimintatavat kertautuvat ja siirtyvät eteenpäin heikompien karsiutuessa pois, kertoo strategian ja taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg.

– Vahvimman selviytyminen toteutuu myös yritysten parissa. Toimialalle parhaiten sopivat organisaatiot selviävät, lisää kauppakorkeakoulun yliopistotutkija Mirva Peltoniemi.

– Erona esimerkiksi biologian tunneilta tuttuun myyräpopulaation u-käyrään on kuitenkin se, että toimialaevoluutiossa jäljelle jäävät muutamat yritykset ovat todella suuria. Eläinkunnan puolella jäljelle ei jää kourallista norsun kokoisia myyriä.

Kun yritysmaailmaa vertaa biologiaan, on muitakin rinnastuksia löydettävissä.

– Yritykset tarvitsevat toimiakseen sopivan ekosysteemin, jossa on riittävästi liiketoimintaan tarvittavia resursseja, kuten asiakkaita ja osaamista. Ympäristön pitää olla kunnossa, tai yritys ei menesty eikä edes tule perustetuksi, vertaa Lamberg.

Uuden yrityksen perustamista voisi puolestaan verrata mutaatioon.

– Uusi yritys on testi siitä, toimiiko tällainen toiminta juuri tässä ympäristössä. Mikäli se toimii, jää tämä ”mutaatio” voimaan samaan tapaan kuin eliölajien puolella, Peltoniemi pohtii.

– Lisäksi aivan kuten luonnossakin, tapahtuu toimialojen ympäristössä välillä sellaisia muutoksia, joihin ei voi vaikuttaa. Kulutustottumusten äkillistä muuttumista voisikin kärjistäen verrata esimerkiksi ilmaston lämpenemisen kaltaiseen muutokseen, Lamberg sanoo.

Uusia malleja luomassa

Alan tutkimuksen eräs klassikko löytyy amerikkalaisesta autoteollisuudesta. Alkuvaiheessa kymmenet, ellei peräti sadat autotehtailijat tekivät kukin tahollaan hyvinkin erilaisia autoja.

– Ford liukuhihnoineen kuitenkin kykeni laskemaan mullistavalla valmistustavallaan tuotteen hinnan sellaiseksi, että pienet kilpailijat putosivat kyydistä pois. Lopulta jäljelle jäi kourallinen jättiyrityksiä, kertoo Peltoniemi.

– Tästä päästään niin sanottuun ”dominant design” –käsitteeseen, joka selittää toimialaevoluutiota. Yksi vallitseva ratkaisu, kuten autoissa polttomoottori, muodostuu yleiseksi käytänteeksi, jonka ympärille rakentuvat laajat alihankintaverkostot. Toimialan muutoksesta tulee tällöin hidasta ja kankeaa, kertoo Lamberg.

Kuten u-käyrä näyttää, valtaavat suuryritykset usein leijonanosan toimialan markkinoista. Joissain tapauksissa tämä kuitenkin mahdollistaa useiden pienempien tekijöiden putkahtelun marginaaliin.

– Olutpanimot ovat tästä hyvä esimerkki. Yhdysvalloissa panimoalalla yritysten määrä oli jossain vaiheessa todella vähäinen, kaksi-kolme. Suurpanimot eivät kuitenkaan pysty vastaamaan koko kansan makuun, mikä on mahdollistanut satojen ja taas satojen pienpanimoiden syntymisen, Lamberg sanoo.

”Iso firma ei voi olla pieni.”

– Sen kannattaa keskittyä tekemään mahdollisimman laajaan makumaailmaan iskevää tuotetta ja jättää pienille toimijoille keskimääräisestä mausta poikkeavien tuotteiden valmistus, lisää Peltoniemi.

Lamberg ja Peltoniemi ovat tutkineet laajasti suomalaista metsäteollisuutta. He havaitsivat, kuinka valtaosa yrityksistä on joko mennyt konkurssiin tai ostettu osaksi toista yritystä. Nykyään toimiala on muutaman suuren temmellyskenttä. Uudemmat tutkimukset murtavat osaksi alussa mainittuja toimialaevoluution perusperiaatteita.

– Kuten kaikki teoriat, oli toimialaevoluutiokin puhtaimmillaan juuri keksimisen jälkeen. Jatkuva empiirinen tutkimus kuitenkin rikkoo osia olettamista. Esimerkiksi metsäalan tehtaiden tapauksessa osa yritysten poistumisista johtui yksinkertaisesti maa-alueiden luovuttamisesta Neuvostoliitolle: asia, jota mikään malli ei voisi ennustaa, Lamberg pohtii.

Mirva Peltoniemi ja Juha-Antti Lamberg

Valtio pitäköön näppinsä erossa

Michael Crichtonin romaani sekä sen pohjalta tehty menestyselokuva Jurassic Park osoittivat ääriesimerkillä sen, mitä pahimmillaan voisi tapahtua ihmisen puuttuessa evoluution kulkuun. Toimialojen puolella sama pätee, vaikkakin huomattavasti Hollywoodin esimerkkiä hillitymmin.

– Suurimmat epäonnistumiset yksittäisillä toimialoilla ovat tapahtuneet valtiotason politiikan seurauksina. Tutkimuksemme paljastavat, että aina kun valtio yrittää pelastaa rimpuilevan toimialan, se ainoastaan pahentaa kokonaistilannetta, Lamberg kertoo.

”Vaikka se kuulostaa karulta, on kokonaistaloudellisesti kestävämpää, jos ihmiset vapautetaan työskentelemään kannattamattomasta liiketoiminnasta kannattavaan.”

– Näin työntekijät eivät jää pyörittelemään peukaloitaan, vaan ohjautuvat uusiin, parempiin työpaikkoihin, lisää Peltoniemi.

Vaikka toimialaevoluutio pyrkiikin etsimään uusia malleja, olisi yritysten johtajien tärkeää olla ennustamatta liikaa tulevaa, vaan muistaa sen sijaan jatkuvasti läsnä oleva arvaamattomuus.

– Yritysjohtaja on usein kvartaaliajatteluineen niin lähellä omaa toimialaansa, että suuremmat muutokset jäävät huomaamatta. Toimialasta riippuen ne voivat usein kestää vuosikymmeniä, Peltoniemi kertoo.

– Johtaja on tuolloin aivan kuten sammakko jatkuvasti kuumenevassa padassa. Tärkeää olisikin tehdä yrityksiin sellaiset rakenteet, että muutokset ovat tarvittaessa mahdollisia ennen kuin vesi kiehuu, lisää Lamberg.