JYUnity

Suositusten mukaan liikumme keskimäärin liian vähän. Kansainvälisten tutkimusten mukaan fyysisestä inaktiivisuudesta on tullut yksi merkittävimmistä terveysriskeistä. Fyysisen liikkumattomuuden seurauksena kuolee maailmassa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa tai tupakan käytöstä. Puhutaan yleisesti istumataudista.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopisteen muuttaminen enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan tunnistetaan, mutta työvälineet ovat vielä puutteellisia. Ilman monipuolisia palveluja ja tuotteita on vaikeaa muuttaa toiminnan suuntaa. Uusien toimintamallien kehittämiseen tarvitaan laajaa kumppanuutta tieteellisen tutkimuksen, tuotekehittelyn ja julkisen sektorin välillä.

Jutta Urpilainen haastoi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen

Aktivoi-hankkeessa lähdettiin toteuttamaan liikkuvaa oppimisympäristöä

Vuonna 2010 käynnistetyssä valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa painotetaan oppilaiden osallisuutta, oppimista, lisää liikettä – vähemmän istumista. Jyväskylän yliopiston, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Aktivoi-hankkeessa lähdettiin miettimään, miten näihin haasteisiin voidaan vastata hyödyntämällä uutta teknologiaa ja kehittämällä oppimisympäristöjä. Hankkeen yksi kohderyhmä oli koululaiset ja teemana oppilaiden fyysinen aktivointi ja teknologian hyödyntäminen oppimisympäristön kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta kuntosalin ja mikroliikunnan avulla sekä kehittää uutta sisältöä terveys ja liikunnan kursseihin. Kuntokartoituskonseptia kehitettiin mittausteknologian avulla.

Kroppa Kuntoon

Kokkolan Länsipuiston yläkoulu ja Kokkolan suomalainen lukio toimivat pilottiyksikköinä. Hankkeen tueksi Kokkolan kaupunki panosti omalla rahoituksella uuteen täysimittaiseen älyteknologialla varustettuun kuntosaliin. Kuntosalia ja muita sovelluksia hyödynnettiin uusien toimintamallien kehittämiseen.

Kokkolan Länsipuiston yläkoulu tarjoaa oppilaille valinnaisen kurssin nimeltään Kroppa Kuntoon. Tätä kurssia lähdettiin kehittämään Aktivoi-hankkeen avulla. Aktivoi-hankkeessa haluttiin kehittää kuntokartoituskonsepti, joka olisi käytettävissä jatkuvassa toiminnassa liikuntatunneilla ja integroituna kurssien tarjonnassa.

Liikunnanopettajat olivat mukana hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa, ja liikunnanopettajien työskentelyä hanke muutti merkittävästi. Turvalliset paineilmalaitteet ja automaattiset harjoitteluohjelmat vapauttivat liikunnanopettajan aikaa muuhun ohjaamiseen, joten opettajat pitivät kuntosalia helppona opettajan näkökulmasta.

Kroppa Kuntoon -kurssin aikana oppilaat saivat opiskella toimintakyvyn ja kunnon mittaamista teknologian avulla. Kurssiin kuului 11 viikon harjoittelujakso kuntosalissa ja kuntotestit ennen ja jälkeen harjoittelujakson.

Oppilaat saivat henkilökohtaisen ohjelman testitulosten perusteella ja heillä oli mahdollisuus treenata kerran viikossa kurssin aikana ja kouluajan jälkeen kerran viikossa kuntosalikerhossa. Projektin aikana annettiin myös kaikille uusille oppilaille perehdytystä kuntosalin käyttöön ja älykorttijärjestelmään. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla tavoitetaan kaikki uudet oppilaat.

Tutkijatohtori Kasper Salin liikuntatieteellisestä tiedekunnasta näkee Kokkolan mallissa yhdistyvän monta tekijää, jotka kannustavat liikkumaan.

– Liikunta on järjestetty koulurakennukseen, jolloin kynnys liikkumiseen on matala. Ei tarvitse erikseen lähteä liikkumaan, vaan sen voi tehdä koulupäivän yhteydessä. Kurssille osallistuvat oppilaat tutustuvat kurssin aikana toisiinsa ja tätä kautta liikuntaan liittyy myös sosiaalinen vetovoima eli kaverit houkuttavat mukaan liikkumaan. Paineilmalaitteet tuovat turvallisuutta suorittamiseen, joten kokemattomampikin uskaltaa kokeilla laitteita koska niiden käyttäminen on turvallista. Opettaja on mukana ohjeistamassa laitteiden käyttöä, Salin kommentoi.

Myös Salin näkee uusien opiskelijoiden perehdyttämisen kuntosaliin kynnystä madaltavana, kun laitteisiin pääsee tutustumaan ohjatusti. Uuteen liikuntaympäristöön saapuminen saattaa luoda epävarmuutta etenkin kokemattomille liikkujille. Tutustuminen tiloihin madaltaa kynnystä astua salille ensimmäistä kertaa yksin. Kurssin käyneet opiskelijat voisivat toimia myös mentoreina ja opastaa uusia kävijöitä salin laitteisiin ja tilan yhteisölliseen käyttöön.

– Tapa tukee oppilaan omaa autonomiaa; kukaan ei ole pakottamassa liikkumaan, mutta nuoren arkeen on luotu mahdollisuus tarttua tilaisuuteen ja liikkua melko vaivattomasti yksin tai yhdessä kavereiden kanssa, Salin kehuu.

Salin pitää lihaskuntoharjoitteluun kannustamista erityisen hyvänä asiana. –Lasten ja nuorten liikuntasuosituksista muistetaan usein se, että lasten tulisi liikkua 1 ½ tuntia päivässä, josta puolet reippaasti. Harvemmin kuitenkin muistetaan, että liikuntasuosituksissa erikseen mainitaan voiman kehittäminen ja lihaksia tulisi kuormittaa vähintään 3 kertaa viikossa. Kokkolan malli ohjaa näin hyvin liikuntasuositusten noudattamiseen kannustamalla nuoria matalalla kynnyksellä kehittämään voimaa, Salin sanoo.

Erityisen tuen oppilaille myönteisiä koulukokemuksia

Yläkoulun erityisluokan kanssa toteutettiin pilotti, jossa kuntosalia käytettiin täydentävänä oppimisympäristönä. –Erityisen tuen oppilaat ovat hyvin eritasoisia myös liikunnassa, kuntosalissa eriyttäminen jokaisen oppilaan kohdalla on helppoa. Kuntosali motivoi tulemaan kouluun ja antaa mahdollisuuksia monenlaiseen positiiviseen kommunikaatioon oppilaan kanssa, koulun apulaisrehtori ja erityisluokanopettaja Jarmo Rasmus selvittää. – Siksi käytimme sitä projektissa ja projektin jälkeen useasti viikossa. Oppimiseen ja oppilaan kuvaan koulusta kuntosalilla on ainoastaan positiivisia vaikutuksia.

Oppilaitten kommentit kuntosaliharjoittelusta olivatkin erittäin positiivisia. Erään oppilaan mielestä kuntosali on koko koulun viihtyisin paikka.

Tavoitteena pysyvä muutos

Hankkeen jälkeenkin Kroppa kuntoon -valinnaisaine on pysynyt yläkoulussa suosittuna. Lukiossa voi sisällyttää kuntosaliharjoittelun ja testit syventävän kurssi sisällöksi. Liikunnanopettaja Päivi Iivonen on tyytyväinen hankkeen mahdollistamaan pysyvään muutokseen. –Meillä on nyt uusi hieno kuntosali ja kaikilla koulun oppilailla ja opiskelijoilla kuntosalikortit ja omat ohjelmat. Liikuntavälitunnilla pääsee kuntosaliin harjoittelemaan ja lukiolaisilla kuntosali on käytettävissä vapaatunneilla, Iivonen iloitsee. –Kuntosalikerho on toiminut useampana vuonna, tosin vetäjäpulalta ei olla vältytty täälläkään kuten ei muussakaan vapaaehtoistoiminnassa, hän jatkaa. –Myös henkilökunta on löytänyt kuntosalille ilahduttavan usein, mikä jo sinänsä lisää työpaikan yhteisöllisyyttä.

Koulu tavoittaa kaikki lapset, joten kouluympäristön yhteyteen linkittyvät liikunnan lisäämiseen tähtäävät interventiot voivat oikein toteutettuna toimia tehokkaasti lasten liikunnan lisääjinä.