Jyväskylän Seminaarinmäki on Suomessa hyvin tunnettu nähtävyys monikerrostuksellisuutensa ja sivistyshistoriallisen merkityksensä ansiosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Seminaarinmäen Suomen ensimmäiseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi. Alueen arkkitehtuuria, historiaa tai luonnonympäristöä voi tulla ihastelemaan omatoimisesti ja mobiilioppaat löytyvät Tiedemuseon sivuilta.
Jyväskylän yliopiston vanhin kampusalue on muotoutunut vuosikymmenten aikana ainutlaatuiseksi kulttuurihistorialliseksi kokonaisuudeksi ja kansainvälisesti tunnetuksi. Yhdessä Constantin Kiselevin, Alvar Aallon ja Arto Sipisen rakennukset muodostavat monitasoisen arkkitehtuurin kokonaisuuden. Opetuksen ja koulutuksen eurooppalainen ja suomalainen kehitys 1800-luvun lopulta nykypäivään näkyy konkreettisesti puistomaisella kampuksella, joka kytkeytyy luontevasti Jyväskylän ydinkeskustaan.
Seminaarinmäki asettuu aivan Jyväskylän ydinkeskustan kylkeen.
Alueelle rakennettiin 1970-luvulla arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemia rakennuksia. Uudet rakennukset sijoitettiin Seminaarinmäelle vanhojen rakennusten lomaan. Talot on tehty punatiilestä ja niiden metalliosissa on käytetty sinistä muistuttamaan vanhojen rakennusten sinisestä koristeväristä.
Arto Sipisen kynän jälki on nähtävissä myös 1980-luvun alkupuolella Seminaarinmäen kaakkoispuolelle valmistuneissa Mattilanniemen punatiilirakennuksissa sekä 1990-luvulla rakennetuissa Ylistönrinteen valkoisissa taloissa.
Ruusupuiston rakennukset on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC Oy.
2000-luvun kouluarkkitehtuuria edustaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n normaalikoulurakennus vuodelta 2002 ja uusin lisäys Seminaarinmäen kampusalueseen, Ruusupuisto, otettiin käyttöön vuonna 2015. Ruusupuistossa toimivat muun muassa kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Koulutuksen tutkimuslaitos ja avoin yliopisto.
Seminaarinmäen kampuksella tuhannet nuoret opiskelijat sekä eri puolilta maailmaa saapuneet kansainväliset opiskelijat viettävät suurimman osan ajastaan ympäri viikon, joten aluetta on suunniteltu ja suunnitellaan edelleen pitkälti nuorten kannalta.
Kampus välittää tietoa eri aikakausien oppilaitosrakentamisen parhaimmista perinteistä. Alue toimii myös erinomaisena oppimisympäristönä.
”Seminaarinmäkeä on aina leimannut koululaisten, opiskelijoiden ja tieteentekijöiden toiminta yhdessä ja rinnakkain.”
Kampus yhdistää sukupolvia.
Yliopiston kampusta voidaan siis lähestyä niin maisemana kuin elettynä tilana. Yhdessä alueen rakennusten ja opiskelijoiden elämänpiirin kanssa se kätkee sisäänsä erilaisia merkityksiä ja mielikuvia. Alueella sijaitsevat puutarhat, risteilevät polut, opiskelijatapahtumat, luennot, ravintoloiden tuoksut luovat muistoja, jotka vaihtelevat sukupolvesta toiseen.
Kampus jättää varmasti pysyvän jäljen opiskelijoihin ja vierailijoihin. Kampukselle palataan mielellään myöhemmin, eikä paluu jätä ketään kylmäksi, kuten eräs alueella vieraillut kertoo:
”Opastettu kierros kampusalueella nosti pintaan tunteita. Osoittelimme rakennuksia toisillemme muistojen ryöppyessä mieliimme.”
Yksityiskohta Seminariumista.
Katso esittelyvideo kampusalueesta
Jyväskylän yliopiston tiedemuseon sivuilta löydät mobiilioppaat kampukselle.
Tilaa JYUnity-lehti
Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.