JYUnity

Kun somejättien toimintaa rajoitetaan, vaara vaanii somen pirstaloitumisessa ja vaihtoehtoisverkoissa. Kyberturvallisuuden nimissä viranomaisten on toimittava nyt viisaasti laadittaessa uutta sääntelyä, kirjoittaa työelämäprofessori Martti Lehto informaatioteknologian tiedekunnasta.

Digitaalisten palvelujen nopea ja laaja kehitys on ollut elämäämme vaikuttavien digitaalisten muutosten ydin. Verkossa on ilmestynyt monia uusia tapoja kommunikoida, tehdä ostoksia tai saada tietoja. Sosiaalisesta mediasta on kasvanut uusi kanava uutisoinnille ja se on monelle erityisesti nuorelle pääasiallinen uutiskanava. Internet on tuonut mediaan globaalin ulottuvuuden ja sallinut kansalaisten toimia uutisankkureina ja sisällöntuottajina.

Mutta kehityksellä on varjopuolensa. Somesta on tullut sekä peili että vahvistaja.

Some peilaa kunkin ajankohdan paikallisia, kansallisia ja globaaleja ajatuksia, näkemyksiä, arvoja ja asenteita. Ihmisten mahdollisuus tuottaa sisältöä heijastaa heille tärkeitä asioita, odotuksia, pelkoja, ihanteita. Enää perinteinen media ei toimi portinvartijana.

Some toimii myös erilaisten asioiden vahvistajana kuplautumisilmiön kautta. Tutkimusten mukaan nuoret valitsevat tietoisesti uutisia, jotka myötäilevät heidän omaa arvomaailmaansa. Somekuplassa joko itse valitsemalla tai somepalvelun algoritmien ohjaamana käyttäjä päätyy somekeskusteluihin samanmielisten kanssa. Usein algoritmit tuovat somekuplan uutisvirtaan informaatiota, josta käyttäjän oletetaan olevan kiinnostunut. Kuplassa informaatio yksipuolistuu.

Yhdysvalloissa kuplautuminen sai konkreettisen muodon, kun väkijoukko rynnäköi 6.1. Capitolin kongressirakennukseen. Kuplassa rakennettu ideologia ja toimintamalli siirrettiin fyysiseen maailmaan.

Vaara vaanii somen pirstaloitumisessa ja vaihtoehtoisverkoissa

Somealustojen edellytetään vahvemmin kontrolloivan sisältöä ja estävän valeuutisten, vihapuheen ja sopimattoman sisällön julkaisemisen. Twitter jäädytti tällä perusteella Donald Trumpin tilin.

Mutta kuplille löytyy vaihtoehtoisia alustoja itselleen sopivan informaation jakamiseen. Kehityskulku johtaa todennäköisesti Internetin ja somen pirstaloitumiseen. TOR-verkon Deep-netistä on tullut jo nyt paikka toiminnalle, jonka halutaan pysyvän pimennossa. Kehitys antaa kuplille paikan toimia näkymättömissä omaa agendaa rakentaen, joka voi äärimmilleen vietynä uhata valtion yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Tilanteen hallitsemiseksi tarvitaan median vastuuta objektiivisesta ja luotettavasta sisällönjulkaisemisesta, viranomaisten kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnat ja kansalaisten medialukutaitoa, jonka avulla voidaan lukea ja ymmärtää mediaa, nähdä sen tuottamien todellisten merkitysten taakse, ja arvioida kriittisesti vastaanotettua informaatiota.

Vastuu on myös viranomaisilla

Viranomaisten keskeisiä keinoja digimaailmassa ovat sääntely ja valvonta samalla ottaen huomioon kansalaisoikeudet, yksityisyyden suoja ja laittoman toiminnan ennaltaehkäiseminen.

EU:ssa valmisteilla olevan digipalvelulain tavoitteena on luoda turvallisempi digitaalinen tila, jossa kaikkien digitaalisten palvelujen käyttäjien perusoikeuksia suojellaan. Säädös koskisi kaikkia alustoja ja sen mukaan alustojen täytyy ylläpitää ilmoituskanavaa laitonta sisältöä varten ja niiden tulee reagoida tehokkaasti kanavan kautta tehtyihin ilmoituksiin.

Sääntelyn lisäksi tarvitaan säännösten noudattamisen valvontaa. Myös säännösten noudattamatta jättämiseen viranomaisten tulee puuttua tehokkaasti. Lisäksi viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit ulottaa valvonta Deep- ja Dark-nettiin, jotta laittomuudet saadaan kuriin.

Martti Lehto, työelämäprofessori  informaatioteknologian tiedekunta