JYUnity

Vuodenvaihteessa arvaillaan, tehdään lupauksia ja jopa varaudutaan tulevan vuoden tapahtumiin. Varmuudella ennustaminen ei ole kuulunut taloustieteilijöiden työkalupakkiin. Eikä kuulu tänäkään vuonna.

En siis usko, että vuoden 2020 talousennusteet osuvat täysin oikeaan. Ennustankin, että vuoden 2020 talousennusteet ovat jälleen kerran utuisia. Voi mennä pieleen!  Ennusteiden hyvyyttä arvioidessani, perustan näkemykseni nyt menneeseen, jo toteutuneeseen ennustetarkkuuteen.

Olemme JSBE:ssä arvioineet vuodesta 1996 suomalaisten talousennustajien osumatarkkuutta Taloustutkijoiden kesäseminaarin yhteydessä. Keskimääräinen ennustevirhe on ollut noin 0.5 % yksikön suuruinen ja ennustepalkinnon on vuosittain voittanut vähiten väärä talousennuste. Suurempia virheitä on talouskäänteissä ja silloin kun talouden kasvu tai laskuluvut ovat suuria. Tällä hetkellä ei ole edellytyksiä kovin suureen ja edellistä vuotta ripeämpään talouskasvuun ole olemassa.

Ennusteiden mukaan Suomen talouden kasvu vuonna 2020 voisi olla noin 1 %.  Maailmanpankki esittää maailman talouden kasvuennusteeksi 2.5%.

Riskit maailmantalouden reippaalle kehitykselle ovat ilmeiset.  Geopoliittiset riskit aiheuttavat häiriöitä, jotka heijastuvat epävarmuuden lisääntymisenä, raaka-aineiden hintojen muutoksina, kaupan takkuamisena, varallisuusesineiden hintavaihteluina ja investointien varovaisuutena. Nämä riskit realisoituvat potentiaalisesti talouskasvuun. Suomi on kiinteä osa maailman taloutta ja on herkkä globaalin talouden kehitykselle.

Talousennusteet ovat eräänlaisia rationaalisia arvauksia epävarmuuden vallitessa. Todennäköisä tapahtumauria on vain niin paljon, että niitä ei pysty ennakoimaan edes vuoden päähän, vaikka talouden rakenteet olisivat hyvinkin tunnettuja ja oikein mallinnettuja. Päätösperäinen talouspolitiikka vaikeuttaa tilannetta vielä entisestään. Poliitikot ovat tunnetusti arvaamattomia: lupaukset muuttuvat vuoden kuluessa, joskus ne unohtuvat. Keskuspankitkin voivat tulkita mandaattiaan uudella tavalla. Näitä tapahtumia ei voi varmuudella ennakoida, mutta epävarmuutta voi huomioida.

Tulevaisuutta voi aina arvailla ja sitähän ekonomistit tekevätkin, kun julkisuus sitä suorastaan pyytää.

Tulevaisuuden ennusteet pääsevät hyvin tämän päivän uutisiin – osuivat ne tai eivät. Piste-estimaattia pyytävät. Ehkäpä rehellisempää olisi antaa talousennusteelle luottamusväli. ”Savolainen” varovaisuus: suattaahan se kasvaakin – kukapa tuota voisi varmuuvella tietää –  voisi toisinaan olla se rehellisin ennuste talousennusteen tekohetkellä.

Ennemminkin kuin tarkkoja piste-ennusteita kannattaisi avata riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa talouskasvuun ja toteutua tai olla toteutumattomia. Tähän ekonomistit jo pystyvätkin. Talouskriisien ja romahdusten siemenet ovat jo tiedossa ja mallitettu. Ongelma vain on, että aina ne eivät varmuudella toteudu, vaikka edellytykset niille olisivat varmuudella olemassa. Riskit kasvavat, mutta eivät välttämättä realisoidu. Jotain todennäköisyyksiä voidaan antaa, mutta ei varmuutta. Epävarmuus ei ole uutisten aihe.

Normaalisti hyvä ennuste huomiselle säälle tai talouskehitykselle on tämän päivän ilma tai kasvuluku –  tai sitten ei. Aasi Ihaa toteaa Nalle Puh -kirjassa, että vaikka tänään paistaa niin huomenna sitten varmasti ja kuitenkin sataa. Taloustiede poikkeaa sään ennustamisessa tässä ainakin siinä, että jos me kaikki uskomme, että huomenna tulee lama, niin omalla käyttäytymisellä sen saamme myös aikaan: lama tulee varmasti, satoi tai paistoi.  Uskokaamme siten, että huomenna paistaa ja talous kehittyy suotuisasti.

Kari Heimonen
Kirjoittaja on taloustieteen professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa

Perinteinen Taloustutkijoiden kesäseminaari järjestetään 37. kerran 1.-2. kesäkuuta 2020. Seminaarissa palkitaan jälleen vuoden talousennustaja, tällä kertaa vuodelle 2019. Edellisen palkinnon vei nimiinsä Pellervon taloustutkimus.