JYUnity

Erään teorian mukaan 5G-verkon testaaminen Kiinan Wuhanissa aiheutti koronapandemian. Toinen teoria väittää koronan olevan ihmisen kehittämä ja tahallaan vapaaksi laskettu virus. Mistä siis tunnistaa luotettava tieto epäluotettavasta aikana, jolloin maailma on täynnä kyseenalaista ja väärää tietoa? Tähän tarvitsemme geneerisiä eli yleisiä taitoja, korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arvioinnin parissa työskentelevät Kaisa Silvennoinen, Heidi Hyytinen ja Jani Ursin kirjoittavat.

Geneerisillä taidoilla ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää, mutta niillä viitataan opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin asiantuntijataitoihin, kuten esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoihin, kriittisen ajattelun taitoihin sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin. Näitä taitoja tarvitaan kaikilla koulutusaloilla ja elämänalueilla. Sisältöosaamisen rinnalla ne ovat tärkeitä valmiuksia, joita korkeakoulutuksen odotetaan tuottavan.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään työelämän kannalta olennaisista taidoista, vaan geneerisiä valmiuksia tarvitaan jo opintojen aikana ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Yleiset taidot vaikuttavat oppimiseen ja asiantuntijuuden rakentumiseen koko elämän ajan.

Vaikka tutkimuksissa geneeristen taitojen onkin havaittu olevan yhteydessä muun muassa opintomenestykseen ja opintojen etenemiseen, korkeakouluopinnot eivät aina näyttäisi kehittävän geneerisiä taitoja odotetulla tavalla. Esimerkiksi opiskelijoiden taitojen taso vaihtelee suuresti. Muiden taitojen tapaan geneeriset taidotkin vaativat tietoista harjoittelua. Käytännössä niiden tunnistaminen ja sanoittaminen voi kuitenkin olla opiskelijalle ja opettajalle haastavaa. Taidot usein myös jäävät opetuksen tavoitteissa ja arvioinnissa erilaisten alakohtaisten sisältöjen varjoon, ja siten epäselviksi opiskelijalle. Siksi opintoihin olisi tärkeää luontevasti kytkeä erilaisten yleisten taitojen oppiminen.

Käytännössä tämä vaatii yleisten taitojen selkeän sisällyttämisen tieteenalakohtaisen opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin. Tämä suuntaa opiskelijan oppimista ja tekee taitojen oppimisen näkyväksi.

Usein jo pienillä teoilla geneeriset taidot saadaan liitettyä osaksi tieteenalakohtaisia sisältöjä. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa tutkimusmenetelmiin liittyvä kurssi, jonka aikana opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja raportoivat pienryhmissä tutkimuksen. Opettajan roolina on tuutoroida pienryhmiä. Kurssilla opitaan ymmärtämään tieteenalakohtaista tutkimusta ja sen peruskäsitteitä, lisäksi opitaan tutkimustaitoja, mutta samalla myös monia geneerisiä taitoja, kuten ryhmätyötaitoja, tiedon analysointia, johtopäätösten tekemistä sekä perustelujen esittämistä.

Geneeristen taitojen integrointi yksittäisiin kursseihin on kuitenkin vasta hyvä alku, sillä syvällisen oppimisen kannalta taidot on syytä ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon koulutusohjelmissa. Tällöin opiskelijan on mahdollista harjoitella monipuolisesti erilaisten kurssien ja tehtävien kautta taitojen käyttöä.

Kuten kaikessa oppimisessa, palaute ja reflektio ovat oleellinen osa geneeristen taitojen kehittymistä. Opetuksessa on myös tärkeä muistaa, että osa opiskelijoista tarvitsee yleisten taitojen oppimiseen enemmän tukea kuin toiset.

Yksi keskeinen kysymys pohdittavaksi on, miten geneerisistä taidoista ja niiden kehittämisestä puhutaan eri koulutusaloilla ja yksiköissä. Parhaimmillaan taitojen opetus ei riipu yksittäisestä opettajasta, vaan nämä taidot on yhdistetty luontevaksi osaksi koko opetussuunnitelmaa. Keskustelua olisikin hyvä viedä laajalti erilaisille opetuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaaville tahoille – opiskelijoita unohtamatta, sillä hehän niitä tulevaisuuden osaajia ovat.

Kaisa Silvennoinen, projektitutkija, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Heidi Hyytinen, yliopistonlehtori, Yliopistopedagogiikan keskus, Helsingin yliopisto

Jani Ursin, erikoistutkija, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Kirjoittajat työskentelevät Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskuksen yhteistyössä toteuttamassa KAPPAS! Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa -hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan, millä tasolla suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden geneeriset taidot ovat, millaiset tekijät selittävät opiskelijoiden geneeristen taitojen tasoa sekä miten taidot kehittyvät korkeakouluopintojen aikana. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen loppuraportti julkistetaan 21.1.2021 järjestettävässä hankkeen loppuseminaarissa. Lisätietoa: https://ktl.jyu.fi/fi/hankkeet/kappas