JYUnity

Kun lähden töihin, tarkistan yleensä ennen lähtöä, millainen sää ulkona on ja valitsen varustuksen sen mukaan. Joskus aamulla tulee myös liukkausvaroitusviesti, ja silloin harkitsen nastakenkiä. Jos reissaan kauemmas, selvittelen enemmän asioita: tarkistan aikatauluja, varmistan rokotusten tarpeen ja varaudun odotettavissa olevan sään mukaisilla varusteilla. Uskon, etten ole ainoa, joka toimii näin: tämä on aivan normaali tapa toimia.

Myös yritykset ja organisaatiot toimivat näin, kun ne suunnittelevat toimintaansa. Mitä suuremmasta organisaatiosta ja mitä laajemmasta toiminnasta on kyse, sitä enemmän toimintaan ja toimintaympäristöön liittyvää tietoa hankitaan ja sitä syvällisemmin sitä analysoidaan. Tavoitteena on tuottaa tietoa toimintaympäristöstä – sen muista toimijoista ja olosuhteista – oman ymmärryksen lisäämiseksi ja päätöksenteon tueksi.

Niin töihin lähtöä tekevän lehtorin kuin kansainvälisen yrityksenkin tiedonhankinnassa ja analysoinnissa on itse asiassa kyse samasta asiasta, tiedustelusta. Molemmilla on sama perustavoite: tulevien tilanteiden ja niihin mahdollisesti liittyvien riskien hallitseminen ja oman toiminnan onnistumisen varmistaminen. Jostain syystä sana tiedustelu on kuitenkin suomen kielessä usein negatiivisesti latautunut: tiedustelua pidetään salamyhkäisenä, yksinomaan sodankäyntiin liittyvänä toimintana, johon luullaan liittyvän jotain epäilyttävää.

Englannin kielen tiedustelua tarkoittava sana intelligence kuvaa hyvin, mistä pohjimmiltaan on kysymys: sana tarkoittaa paitsi tiedustelua, niin myös älykkyyttä, kykyä ajatella loogisesti sekä ymmärtää asioita ja niiden merkityksiä. Sanaan liittyy lähes yksinomaan positiivisia konnotaatioita, mutta toki myös hiukan salaperäisyyttä ja arvoituksellisuutta.

Tiedustelu on yksi yliopistomme uuden turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman keskeisimmistä sisältöalueista. Tavoitteenamme on kouluttaa laaja-alaisia turvallisuuden asiantuntijoita, jotka osaavat analysoida turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia ja ilmiöitä globaalissa ympäristössä. Ohjelmassa yhdistyvät useat yliopistomme profilointialueet ja nousevat alat: opinnoissa käsitellään turvallisuusympäristöä ja sen muutosta, päätöksenteon teoriaa, kriisejä ja konflikteja sekä globalisaation, teknologian kehittymisen ja digitalisaation merkitystä niihin.

Kouluttamiamme uudenlaisia turvallisuuden asiantuntijoita tarvitaan nykyisin lähes kaikkialla, niin yrityksissä kuin organisaatioissakin. Yhä kansainvälisemmin toimivat yritykset tarvitsevat tiedustelutietoa paitsi toimintansa mahdollistamiseksi, niin myös henkilöstönsä turvallisuuden varmistamiseksi. Viranomaiset tarvitsevat tiedustelutietoa kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseen. Tiedustelutietoa tarvitaan myös hädässä olevien auttamiseen: monille on yllätys, että esimerkiksi Punaisen Ristin ja UNHCR:n kaltaiset järjestöt ovat myös suuria tiedustelutiedon tuottajia ja hyödyntäjiä.

Tiedustelu ei siis ole ruma sana. Se on jotain, jota me kaikki teemme ja jotain, jota tarvitaan käytännössä kaikilla elämänalueilla. Jyväskylän yliopisto on ensimmäinen ja tällä hetkellä myös ainoa suomalainen siviiliyliopisto, jossa tiedustelua opetetaan ja tutkitaan. Yliopistomme historian ja eetoksen mukaisesti olemme jälleen kerran edelläkävijöitä.

Panu Moilanen

lehtori

Kirjoittaja on Informaatioteknologian tiedekunnan uuden turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman koulutusvastaava.