JYUnity

Tulevaisuudessa hyötyjen lomassa tekoälykkäällä viestinnällä saatetaan myös tuhota organisaatioiden arvoa, ennakoivat viestinnän johtamisen tohtoriopiskelija Jukka Niittymaa ja professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. 

Monessa organisaatiossa ollaan alkuvuodesta 2023 asti kokeiltu ChatGPT:tä tai muita laajoja kielimalleja (large language model, LLM) oman työn apuna. Myös Jyväskylän yliopiston linjaus, joissa suhtaudutaan myönteisesti generatiivisten tekoälyjen hyödyntämiseen, ohjaa opettajia ja opiskelijoita sen käyttöönottoon.

Aina kun tekoälykeskustelussa puhutaan sen muuttavasta voimasta, nousee pintaan mahdollisuuksien lisäksi myös kysymyksiä. Nämä kysymykset keskittyvät lähinnä

• tekoälyn käytön etiikkaan (mitä vinoumia sille on syötetty?)
• tiedon oikeellisuuteen (hallusinoiko se?)
• koulutusdatan kattavuuteen (missä menevät sen tiedon rajat?)
• uusiin ansaintamalleihin (miten sillä voi tehdä rahaa?) ja
• avoimiin tekijänoikeuskysymyksiin (kenen sisältöjä se kopioi?)

Tekoäly on kuitenkin muuttamassa ensin tapaamme viestiä, ja sitä kautta enemmän tai vähemmän koko yhteiskuntaa.

Kun suurimpia tekoälyn mukanaan tuomia muutoksia tapahtuu juuri viestinnässämme, lienee paikallaan tarkastella, mitä kaikkea tekoäly käytännössä viestinnässämme muuttaa.

Tekoälykkäästi toimivalla yksilöllä on vähemmän vaikutusta lopputulokseen

Tekoälykkäällä viestinnällä tarkoitetaan tekoälyn hyödyntämistä viestinnässä eri muodoissa. Tekoälytön viestintä puolestaan tarkoittaa toiminnan jatkamista kuten aikaisemminkin, ilman tekoälyn hyödyntämistä.

Tekoälyttömän ja tekoälykkään viestinnän keskeiset erot voi tiivistää näin:

Tekoälyttömän ja tekoälykkään viestinnän keskeiset erot tiivistetään näin Niittymaan ja Luoma-ahon Tekoälykäs viestintä -tutkimuksessa, joka julkaistaan keväällä 2024  ProCom Ry:n ProComma Academic -julkaisusarjassa.

Suurimmat muutokset syntyvät siitä, että tieto on usein tarkastamatonta, tekijänoikeuksiltaan epäselvää ja riippuvaista komennoista, eli prompteista, joilla tekoälyjä käytetään.

Eräässä mielessä tekoälykkäästi toimivalla yksilöllä on vähemmän vaikutusta lopputulokseen kuin ennen, kun tekoälyä ohjaavat prosessit ja algoritmit olettavat asioita, joista käyttäjä aikeisemmin itse selvästi päätti.

Miten tulevaisuudessa luodaan tekoälykkäästi arvoa?

Tekoäly muuttaa myös koko arvonluonnin logiikkaa organisaatiossa, eli hyötyä, jota viestinnällä voidaan saada.

Tekoälykkäässä ympäristössä arvon luomisesta tulee entistä enemmän yhteistyötä eri ryhmien ja aikaisemmin tuotettujen aineistojen ja datamerien kanssa. Puhutaankin arvon interaktiivisesta muodostamisesta. Täysin itsenäisesti tuotettua yhden organisaation tai tekijän varassa olevaa arvoa ei enää samassa määrin muodostu kuin ennen.

Tällainen yhteistyössä toteutettu arvonmuodostus ei tosin aina ole pelkästään positiivista, vaan prosessissa saattaa käydä niinkin, ettei mitään arvoa muodostu, tai että sitä jopa tuhoutuu.

Generatiivisten tekoälyjen kaikkia vaikutuksia organisaatioihin ja yhteiskuntaan on vaikea ennustaa. Kuten monissa suurissa muutoksissa, saattaa ajan myötä syntyä myös jonkinlainen takapakki. Silloin tekoälyttömästä sisällöstä saattaa tulla tulevaisuudessa jopa luksusta, ellei siitä tule lopulta harvinainen muisto ajalta ennen laajoja kielimalleja.

Kirjoittajista Jukka Niittymaa on viestinnän johtamisen tohtoriopiskelija viestinnän johtamisen oppiaineessa ja luova toimisto Sherpan tekoäly- ja innovaatiojohtaja. Vilma Luoma-aho on viestinnän johtamisen professori ja opetuksesta vastaava varadekaani Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.