JYUnity

Häiritsevätkö jatkuvat älypuhelimen ilmoitukset ja keskeytykset? Tuntuuko siltä, ettet pääse teknologiasta koskaan irti? Onko teknologia välillä liian monimutkaista käyttää?

Vastaukset näihin kysymyksiin voivat kertoa teknostressistä eli teknologian käytön aiheuttamasta stressistä. Tässä yhteydessä stressi tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa ihminen kokee omien voimavarojensa olevan riittämättömiä tilanteen vaatimuksiin nähden.

Teknostressi on yleistä ja sillä on vakavia haittavaikutuksia.

Tutkimusten mukaan teknostressi voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisen hyvinvointiin, keskittymiseen, työnteon tehokkuuteen, työn laatuun ja sitoutumiseen työnantajaansa kohtaan sekä edesauttaa yhtenä tekijänä jopa loppuun palamista.

Miten teknostressi ilmenee?

Teknostressi voi ilmetä monessa muodossa.

Yleisiä näistä ovat teknologian ylikuormitus (esim. liiallinen teknologian määrä ja informaatiotulva), teknologian jatkuva tunkeutuminen käyttäjän elämään (esim. häiriöt ilmoituksista ja keskeytyksistä), teknologian monimutkaisuus (esim. vaikeus käyttää ja oppia käyttämään teknologiaa) ja teknologinen epävarmuus (esim. hankaluus sopeutua jatkuviin teknologisiin muutoksiin).

Työelämässä keskeytykset ja informaatiotulva ovat usein keskeisiä, kun taas vapaa-ajalla esimerkiksi liiallinen tukeutuminen älypuhelimeen arjessa tai oman elämän vertaaminen sosiaalisen median sisältöjen perusteella muiden elämään voivat aiheuttaa teknostressiä. Myös teknologian käytön aiheuttama työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on yleistä esimerkiksi etätöissä. Teknologian jatkuva kehitys ja sen sulautuminen joka puolelle arkeemme synnyttää myös uusia teknostressin ilmenemismuotoja.

Voiko teknostressiä vähentää?

Nykypäivän yleisimpiin älylaitteisiin ja sovelluksiin liittyy erityispiirteitä ja ominaisuuksia, jotka ovat jopa harmillisen suotuisia teknostressin muodostumiselle: digitaaliset sisältövirrat päivittyvät jatkuvasti, teknologia voi saavuttaa ihmiset reaaliaikaisten ilmoitusten avulla missä tahansa ja milloin tahansa, ihmiset pääsevät käsiksi lähes rajattomaan määrään informaatiota ja ihmisten työ- ja vapaa-ajan ympäristöt ovat täyttyneet erilaisista laitteista ja sovelluksista. Nämä erityispiirteet ja ominaisuudet mahdollistavat samalla myös jatkuvaa, runsasta ja säännöllistä käyttöä, joka on usein toivottavaa teknologian suunnittelijoiden ja tarjoajien näkökulmasta. Siksi ”teknostressin ongelmaa” on vaikea ratkaista.

Käyttäjät voivat kuitenkin vaikuttaa omaan teknostressiinsä.

Hyödyllisiä teknostressin vähentämiskeinoja voivat tutkimustemme mukaan olla etenkin teknologian muokkaaminen (esim. asetusten ja sisältöjen personointi) ja omien käyttötapojen muuttaminen (esim. taukojen pitäminen; ”säännöt” rutiineista ja teknologiasta vapaana olevista ajoista ja/tai alueista). Myös omaa suhtautumista voi pohtia ja muuttaa: onko teknologia mennyt etusijalle muiden asioiden ohi tai voiko esimerkiksi ilmoituksiin ja keskeytyksiin oppia suhtautumaan aiempaa rauhallisemmin?

Tietojärjestelmätieteen apulaisprofessori Markus Salo
Informaatioteknologian tiedekunta

Tutkimme teknostressiä ja sen vähentämiskeinoja yhteistyössä mm. Tampereen yliopiston Henri Pirkkalaisen kanssa. Olemme keskittyneet stressiin pääasiassa psykologisesta näkökulmasta, vaikka stressiä on mahdollista tarkastella myös fysiologisesta näkökulmasta esimerkiksi fysiologisten reaktioiden kautta. Lisäksi olemme tarkastelleet erityisesti negatiivista teknostressiä sen vakavien haittavaikutusten vuoksi, vaikka stressillä voi olla myös positiivinen puoli (esim. innostuneisuus vaativien haasteiden selättämisessä).