JYUnity

Uunin klapien oikea sytyttäminen on noussut puheenaiheeksi viime aikoina. Alta vai päältä, jotta ilmasto ja naapurisuhteet pelastuvat. Biologiassa alta vai päältä kysymys esitetään silloin, kun pohditaan miten eliöyhteisöjä tai populaatioiden kokoa säädellään. Bottom-up vai top-down. Ensin mainittuja säätelevät alemman tason eliöiden, vaikkapa kasvien ja höntiäisten tuottavuus, ja sen vaihtelu. Ylhäältä säätelyä ajavat pedot, jotka napsivat eri aikoina eri osuuden alapuolen ravintoketjusta petomaisesti suihinsa.

Tutkimustyö ja tutkijanuralla eteneminen on melkein aina bottom-up. Kova työ, kokemus, mutta erityisesti tutkimusrahoituksen saaminen kasvattaa tutkijan taustajoukkoja, ja nostaa tutkijan julkaisujen määrää ja statusta. Julkaisujen taso ja rahanhaussa onnistuminen on tietenkin kiinni ryhmän vetäjän ominaisuuksista. Eli top-downiakin tulee pakosta messiin.

Hyvä kollegani sanoi eräässä palaverissa, ettei maailman pelastaminen postimerkkeilyä kaipaa. Postimerkit ovat pieniä alkuperäistutkimuksia. Hänen ideansa oli, että yhteiskunnallisesti vaikuttavat uudet yliopistolliset avaukset tarvitsevat aivan uudet työkalut. Ajatushautomot ja vahvat tukijat. Muistutti top-down -ajattelua.

Konneveden tutkimusasemalla tehtävä hieno tutkimus kurkottaa ruohonjuuritasolta kohti korkeuksia, ja nostaa raakku-, kala-, lintu- tai myyrätutkijoita kohti maailman kärkeä. Ilman perustutkimuksen postimerkkejä ei ole materiaalia uusien ajatuslinjojen testaamiseksi.

Suurten ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusstrategioiden muotoilu tarvitsee suuren pohjatyön, paljon postimerkkejä. Niin tarvitsevat molempiin näihin liittyvät yhteiskunnalliset linjauksetkin, väestön kasvu tai kasvamattomuus, väestön ikärakenne, ruoan ja veden riittävyys ja laatu. Kestävää ilmastostrategiaa ei voi olla ilman yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Näitä tosi isoja kaloja ei Konnevedellä sentään tutkita, mutta yllä mainitun kollegani kanssa vetämällämme Tiede ja yhteiskunta –kurssilla niistä tiukasti keskustellaan.

Olen mukana yliopiston strategiatyössä. Työryhmiin on nimetty hyviä, keskustelevia, pohtivia ja analyyttisiä henkilöitä. Toivottavasti ruohonjuuritasolta. Sivistystä ja henkilöstön hyvinvointia korostavien strategialauseiden takana on rehti analyysi yliopistomme tilasta. Yliopisto on kuitenkin hierarkinen ja johtajavaltainen yhteisö. Joskus ajatukseni harhautuukin siihen, muljahtaako strategiatyön keskusteleva, henkilökuntaa ja opiskelijoita mukaan kannustava ote vielä toiseen suuntaan. Top-down. En usko, en halua uskoa. Luottamus henkilökuntaan ja osallistava johtajuus ”Leading JYU” antavat hyvän pohjan tulevaisuudelle.

Itse tutkin peto – saalis -suhteita, joista top-down –esimerkit eliöyhteisöissä tulevat. Ihmisyhteisöissä ideaalini on demokratia, huolenpito ja ihmisten osallistaminen. Sytytän myös uunini alta. Kompromissina teen kahdella sivutukiklapilla sytykkeille ilmavan tunnelin löyhästi pinottujen klapien alle. Tuli syttyy hetkessä.

Hannu Ylönen

professori bio- ja ympäristötieteiden laitoksella

Konneveden tutkimusaseman johtaja