JYUnity

Viimeistään tammikuussa 2021 tuli näkyväksi, miten paljon sosiaalisen median yrityksillä on viestintävaltaa, Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali tiivistää Tiedeblogissa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehti the Washinton Post -lehden mukaan lähettää viidessä ja puolessa vuodessa yhteensä 56571 Twitter-viestiä ennen kuin hänen tilinsä suljettiin Yhdysvaltain kongressin väliaikaisen valtauksen ja muun väkivallan lietsomisen takia tammikuun kahdeksantena. Sen jälkeen kymmenkunta muutakin sosiaalisen median palvelua on sulkenut hänen tilinsä samoin perustein.

Monien asiantuntijoiden mukaan presidentti Trumpin annettiin väärinkäyttää viestinnällistä valtaansa liian pitkään välittämällä twiiteissään tuhansia valheita ja vihapuhetta esimerkiksi kymmenistä poliittisista vastustajistaan. Toisaalta monet asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että myös Trumpilla on oikeus sananvapauteen ja oli väärin sulkea häntä pysyvästi sosiaalisen median palveluista.

Vastuullisten kansalaisten sekä viestintä- ja mediayritysten on kuitenkin noudatettava lakia, joka estää muun muassa välittämästä väkivaltaan kehottavia viestejä. Tässä mielessä voi vain ihmetellä, miksi Trump sai erikoiskohtelua niin pitkään. Toki Twitter alkoi lisätä varoituksia ja poistaa joitakin presidentin twiittejä jo keväällä 2020.

Voidaan myös väittää, että Trumpille jäi kyllä yllin kyllin sananvapautta ja viestintävaltaa sosiaalisten medioiden antaman porttikiellon jälkeenkin. Hänen käytössään oli vallanvaihtoon asti koko Yhdysvaltain presidentin perinteinen tiedotusarsenaali verkkosivustoineen, suorine television tiedotustilaisuuksineen ja lehdistötiedotteineen. Mikään ei myöskään estä oman Trump-median perustamista.

Kuitenkin kun reaaliaikainen viestintäyhteys 88 miljoonaan Twitter-seuraajaan oli katkaistu, Trump tuntui menettäneen entisen viestinnällisen valtansa, jatkuvan medianäkyvyytensä. Sosiaalisen median kautta viestimisen matala kynnys, vaivattomuus, reaaliaikaisuus ja välitön suuri tavoitettavuus olivat poissa.

Some-viestinnän tehokkuus ja koukuttavuus on korostunut älypuhelinten aikakaudella. Sosiaalisten medioiden palvelujen käyttäjät lasketaankin jo miljardeissa, ja niihin käytetty aika sen kuin lisääntyy. Mainosrahoitteiset sosiaalisen median yritykset ovatkin nykyään maailman taloudellisesti menestyneimpiä yrityksiä.

Pitkään sosiaalisen median yritykset ovat vähätelleet rooliaan, väittäneet tarjoavansa viestinnälle vain alustoja, eivät sisältöjä. Siksi ne eivät ole juuri puuttuneet esimerkiksi vihapuheeseen. Tammikuun alkua 2021 voidaan nyt ehkä pitää käännekohtana. Sosiaalisen median yrityksistä näytti viimein tulleen mediayhtiöitä, jotka ottavat enemmän vastuuta myös jakamiensa viestiensä sisällöistä.

Historiantutkijat voivat myöhemmin arvioida, oliko muutos pysyvä vai hetkellinen tai kenties vain alueellinen, Yhdysvaltoja koskeva. Muutakin tutkittavaa riittää: pääkysymyksinä, onko globaaleilla sosiaalisen median yrityksillä jo liikaa viestinnällistä valtaa? Ja jos vastaus on kyllä, niin miten tätä vallankäyttöä pitäisi valvoa ja kenties poliittisin päätöksin rajoittaa?

Tietysti toivottavaa on, että sosiaalisen median yritykset itse pystyisivät eettisesti kestävällä tavalla käyttämään viestinnällistä valtaansa, esimerkiksi jatkuvasti moderoimaan, jopa editoimaan sisältöjään unohtamatta kuitenkaan sananvapautta ja syyllistymättä esimerkiksi poliittiseen sensuuriin. Näin ovat jo yli viisikymmentä vuotta tehneet esimerkiksi journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvoston päätöksiin sitoutuneet kotimaiset journalistiset mediat.

Turo Uskali, apulaisprofessori, journalistiikka, kieli- ja viestintätieteiden laitos