JYUnity

Sosiaalisen median alustat tarjoavat sanomalehdille paljon mahdollisuuksia sitouttaa yleisöjään. Sanomalehdet suosivat silti yksisuuntaista uutistuotannon mallia, kirjoittavat Mark Badham ja Markus Mykkänen.

Uutisia kulutetaan entistä enemmän erilaisten sosiaalisen median palvelujen kautta. Niitä myös kommentoidaan ja jaetaan entistä enemmän. Suuret sanomalehdet Yhdysvalloissa, Australiassa ja Iso-Britanniassa ovat erityisesti seuranneet tätä kehitystä ja mukauttaneet liiketoimintaansa vastaamaan yleisöjensä muuttuneita kulutustapoja.

Twitterissä jaetaan usein uutisia, jotka ovat suuria tai merkittäviä, kun taas Facebookissa jaetut uutiset ovat viihteellisempiä ja tarinallisempia. Sanomalehdille Twitter on sopivampi uutisten jakamiseen, kun taas Facebook sopii paremmin markkinointiin yhteisöllisten ominaisuuksiensa puolesta.

Molemmat palvelut mahdollistavat sanomalehdille suuremman yleisön keräämisen uutisilleen ja verkkosivuilleen. Sosiaalinen media mahdollistaa räätälöidä uutisista tunteisiin vetoavia, joilla kerätään klikkauksia ja levitetään uutisia eteenpäin.

Uusista media-alustojen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta sanomalehtien toiminta näyttää edelleen olevan vanhanaikaista. Uutisia tuotetaan yksisuuntaisesti yleisöjen kulutettavaksi. Sanomalahdet eivät pyri sitouttamaan yleisöjään tavalla, joka hyödyttäisi sekä niitä itseään että yleisöjä.

Mahdollisuuksia sitouttamiseen sosiaalisessa mediassa kyllä olisi.

Sanomalehdet voisivat aktivoida yleisöjä rohkaisemalla näitä useammin keskustelemaan uutisista, lähettämään kuvia sekä  palautetta uutisista.

Lisäksi sanomalehdet voisivat jakaa avoimemmin tietoja organisaatiostaan, toiminnastaan, taloudestaan tai uutisten tekemiseen liittyvistä tekijöistä sekä toimittajista juttujen takana.

Mark Badham

Sanomalehdet haluavat pitää kiinni perinteisestä uutisentuottamisen mallista, jossa uutisotsikko linkkeineen postataan sosiaaliseen mediaan yleisöjen jatkoreaktioiden toivossa. Tämä vanhoillinen näkemys rajoittaa sanomalehtien mahdollisuuksia luoda yleisöilleen viestinnällisesti rikkaampia sisältöjä.

Lopulta se rajoittaa myös uutisten tavoitettavuutta. Taustalla näyttäisi piilevän sanomalehtien ja toimittajien tyytyväisyys siihen, että sosiaalisessa mediassa on vain mahdollisuuksia jakaa uutisia rajattomasti.

Markus Mykkänen

Tutkimuksen valossa yleisöjen aktivoinnista on tullut journalismille yksi tärkeimmistä mittareista. Silti onkin ristiriitaista, että sanomalehdet eivät ole innostuneita sitouttamaan yleisöjään ja lisäämään mahdollisuuksia uutisten lukemiseen ja kommentoimiseen.

Mark Badham työskentelee viestinnän johtamisen yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Markus Mykkänen journalistiikan tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.