JYUnity

Tiedon analysointi ja siihen pohjautuva päätöksenteko on arkipäivää monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa ja yritysten taloustieteessä. Data-analytiikan mahdollisuudet kiinnostavat myös koulutusalan toimijoita.

Oppimisanalytiikka on monitieteinen ala, joka soveltaa moderneja tiedon analysoinnin menetelmiä oppimisen tutkimukseen. Oppimista ei voida analysoida samalla tavalla kuin yrityksen tulosta tai lääketieteellisiä kuvantamistietoja. Toimiva ja vaikuttava oppimisanalytiikka edellyttää monitieteistä tutkimusta, oppimisen teorioiden ja analyysimenetelmien yhdistämistä sekä eri alan asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua. Erityisen tärkeää on oppijoiden yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja haasteiden ymmärtäminen sekä yksilön tietosuojan kunnioittaminen.

Monitieteinen tutkimusryhmämme tutkii opiskelijoiden toimijuutta oppimisanalytiikan menetelmien avulla. Opiskelijan toimijuudella tarkoitetaan sitä, miten opiskelija pystyy opiskelutilanteissa vaikuttamaan ja ohjaamaan omaa opiskeluaan, toimimaan aktiivisesti ja hyödyntämään opiskeluympäristön tarjoamia resursseja.

Yliopistokoulutuksessa opiskelijan toimijuuteen on kiinnitetty vähän huomiota. Tämä on yllättävää, sillä toimijuuden merkitystä korostetaan nykypäivänä elämän eri osa-alueilla – ja erityisesti asiantuntijatyössä, johon yliopistokoulutuksen pitäisi antaa valmiuksia.

Toimijuutta tarvitaan missä tahansa tavoitteellisessa työssä, mutta erityisesti sen merkitys korostuu tehtävissä, jotka edellyttävät luovuutta, yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja työkäytänteiden kehittämistä tai uudistamista. Yksilötasolla toimijuus nähdään tärkeänä mm. mielekkäiden työurien rakentamisessa ja jatkuvassa oppimisessa. Koulutuspolitiikassa toimijuus on mainittu koulutuksen pitkän tähtäimen tavoitteena.

Me toimijuusanalytiikan tutkimusryhmässä näemme opiskelijan toimijuuden vahvistamisen yliopistokoulutuksessa liittyvän keskeisesti koulutuksen proaktiiviseen rooliin yhteiskunnassa. Tällä tarkoitetaan ajatusta siitä, että opiskelijat pystyvät valmistuttuaan toimimaan alansa kehittäjinä ja aktiivisina muutoksen tekijöinä.

Tällainen kehittämisorientaatio ei kuitenkaan synny pelkästään tietoja tai taitoja ulkoaohjatusti oppimalla. Voidaan ajatella, että oppimisessa kyse on kahdesta rinnakkain kulkevasta prosessista. Toisessa itse tiedonala hahmotetaan jatkuvasti kehittyvänä kokonaisuutena ja toisessa huomio on siinä, miten ihminen muuttuu koulutuksen aikana.

Opiskelijan toimijuus liittyy kumpaakin mainittuun näkökulmaan keskeisellä tavalla. Ensimmäinen nostaa esiin opiskelijan vastuunoton tiedon ymmärtämisestä ja uuden tiedon rakentamisesta. Toinen käsittelee kokemuksellista toimijuutta, jossa opiskelija rakentaa kuvaa itsestään tieteenalan opiskelijana. Tämä tapahtuu esimerkiksi rakentamalla kuvaa omista vahvuuksistaan ja toimintamahdollisuuksistaan.

Yhdistämme tutkimusryhmässämme oppimisanalytiikan menetelmiä ja viimeaikaista kasvatustieteellistä tutkimusta. Kutsumme tätä menetelmää toimijuusanalytiikaksi. Tutkimuksessa hyödynnämme Jyväskylän yliopistossa kehitettyä ja validoitua toimijuusmittaria. Toimijuusanalytiikan tuloksena on opiskelijakohtainen palaute, joka kuvaa opiskelijan toimijuuden resursseja kyseisellä kurssilla. Analyysiä voidaan käyttää opiskelijan oman reflektion välineenä ja opiskelun ohjauksen tukena. Kurssien opettajat voivat myös käyttää saatua tietoa pedagogisen päätöksenteon välineenä.

Ville Heilala ja Päivikki Jääskelä

Jyväskylän yliopiston toimijuusanalytiikan tutkimusryhmään kuuluvat Päivikki Jääskelä (yliopistotutkija, KTL), Päivi Häkkinen (professori, KTL), Tommi Kärkkäinen (professori, IT-tdk), Ville Heilala (projektitutkija, IT-tdk), Mirka Saarela (tutkijatohtori, IT-tdk) ja Kati Laine (projektitutkija, KTL).

Kuvassa ylhäällä vasemmalta: Päivi Häkkinen, Tommi Kärkkäinen, Mirka Saarela
Alarivissä: Päivikki Jääskelä ja Ville Heilala (Kati Laine puuttuu kuvasta)