JYUnity

Opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen on systemaattista pitkäjänteistä toimintaa, johon osallistuu koko asiantuntijayhteisö. Laadukas hyvinvointityön kehittäminen pohjautuu strategiseen, tavoitteelliseen ja tutkimusperustaiseen toimintamalliin, joka antaa hyvän pohjan myös opiskelijoiden hyvinvointia haastavien poikkeavien aikojen hyvinvointityöhön, kirjoittaa erityisasiantuntija Leena Penttinen koulutuspalveluista.

Opiskelijahyvinvointi on viime aikoina noussut keskiöön erityisesti pandemian tuomien haasteiden myötä. Opiskelijahyvinvointi ei kuitenkaan ole uusi asia. Vuoden 2009 avajaispuheessaan rehtori Aino Sallinen kutsui koko yliopistoyhteisöä mukaan Student Life –kehittämistyöhön, jonka keskeinen tavoite oli Jyväskylän yliopisto opiskelijoistaan hyvää huolta pitävänä yliopistona. Aikanaan innovatiivinen avaus näyttäytyy tänä päivänä itsestään selvyydeltä keskusteltaessa ohjauksesta yliopistossa.  

Opintopolun hyvinvointi nähdään edellytyksenä opiskelijan valmiuksille hyvinvoinnistaan huolehtimiseen myös tulevaisuuden työelämässä. 

Yliopiston roolia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa jäsentää hyvin opiskelukyvyn käsite. Opiskelukyky rakentuu opiskelijan yksilöllisten voimavarojen ja opiskelutaitojen sekä opiskeluympäristöön (opetus- ja ohjaustoiminta ja oppimisympäristö) liittyvien tekijöiden vuorovaikutuksessa.
Jos opiskelijan omat voimavarat ovat heikentyneet, opetuksessa ja ohjauksessa voidaan tukea opiskelukykyä. Oppimisympäristöjen, pedagogiikan ja ohjauksen mahdollisuudet ovat siten keskeisiä opiskeluhyvinvoinnin toteutumisessa. 

Opiskeluhyvinvoinnin Student Life –toimintamalli 

Laadukkaan ohjauksen toteutumisessa korostetaan usein myös oppilaitosjohdon roolia ja sitoutumista. Jyväskylän yliopiston opiskelijahyvinvointityö pohjautuu systeemiseen kokonaisvaltaiseen Student Life –toimintamalliin, jossa opiskeluhyvinvointi rakentuu strategiatasolta toiminnan ohjaukseen, toteutukseen ja edelleen seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen.  

Yksi koulutuksen kehittämisohjelman strategisista päätavoitteista on olla valtakunnallisesti johtava opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä tukeva yliopisto. Kehittämisohjelman kulmakiviä on Student Life –lupaus, jossa opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseen osallistuu koko yliopistoyhteisö.

Student Life -lupauksen strategiset tavoitteet konkretisoituvat opiskeluhyvinvointityöksi toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa ja niiden toimeenpanossa. Opiskelukyvyn tukemisen perustana on laadukas opetus ja opetussuunnitelmalinjausten luoma pohja opiskeluhyvinvoinnille. Laadukkaan ohjauksen periaatteet (LOP) täydentää opetusta ja oppimisen tukea.

Jokainen yksikkö on myös laatinut oman LOP:n toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään ohjauksen tehtävä- ja työnjako. Lisäksi hyvinvoivaa opiskelukokemusta varmentavat asiakirjat, joissa määritellään lain velvoittamia saavutettavuuteen, henkilökohtaisiin opetusjärjestelyihin, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja häirintään liittyviä toimintatapoja Jyväskylän yliopistossa.   

 Hyvinvointityön toteutusta tukee erityinen Student Life –kehittämisryhmä puheenjohtajanaan koulutuksesta vastaava vararehtori.

Kehittämisryhmä kokoaa monitieteistä asiantuntemusta tiedekunnista ja yksiköistä, joiden kautta saadaan myös viimeisin tutkimustieto kehittämisprosesseihin.  

YTHS ja JYY edustavat ryhmässä tärkeitä yhteistyöverkostoja. Opiskelijahyvinvointityössä on keskeistä kuulla ja osallistaa opiskelijoita heidän hyvinvointiaan koskevissa kysymyksissä. 

Laadukkaan ohjauksen periaatteet ja kolmiportaisen tuen malli 

Opiskeluhyvinvointityön käytännön toteutus pohjautuu Laadukkaan ohjauksen periaatteiden mukaisesti perus-, täydentävän ja tehostetun ohjauksen kolmiportaisen tuen malliin.  

Perusohjauksessa hyvinvointityö edellyttää opetuksesta lähtevää ennakoivaa opiskelijoiden toimijuuden, itseohjautuvuuden ja aktiivisuuden vahvistamista sekä opiskelijan opiskelutaitojen ja itsearviointitaitojen kehittymisen tukemista.  

Jyväskylän yliopiston täydentävän ohjauksen erityisyys ovat laitosten henkilöstöstä koulutetut hyvinvointineuvojat, hyvikset, jotka tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua ja tukea opiskelijan arkeen.

Opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin omaehtoisessa ylläpitämisessä sekä ohjatussa tukemisessa avainasemassa ovat myös Jyväskylän yliopistossa kehitetyt tutkimusperustaiset verkkopohjaiset työvälineet Opiskelijan Kompassi sekä Opiskelun Taitokartta. Uniikin lisän opiskeluhyvinvoinnin tukemiseen tuo muun muassa koira-avusteinen KnowHau-toiminta, jota myös kehitetään tutkimusperustaisesti.  

Tehostetussa ohjauksessa hyödynnetään Student Life -tiimin opiskeluhyvinvoinnin ja opiskelukyvyn erityisasiantuntijoita. He tarjoavat opiskelijoille kohdennetumpaa erityistukea sekä konsultaatiota henkilöstölle. Heillä on tärkeä rooli sekä yliopistoyhteisön että yliopiston ulkopuolisten hyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatioiden moniammatillisessa yhteistyössä. 

Tutkimusperustaisuus kehittämisen pohjana 

Tutkimusperustaisuus tuo tiedolla johtamisen ja kehittämisen jatkumon Jyväskylän yliopiston opiskelijahyvinvointityöhön. Student Life -toimintamallia seurataan ja arvioidaan systemaattisesti mm. hyvis-ohjaukseen hakeutumisen ja toimenpiteiden raportoinnilla.  

Ohjauksen työvälineiden ja -menetelmien tutkimusperustaisten mittareiden avulla saadaan tietoa sekä yksilöllisistä tilanteista että opiskeluhyvinvoinnin yleistilasta.

Myös valtakunnallinen opiskelijaterveyskysely antaa vertailutietoa suhteessa kansalliseen tilanteeseen ja täydentää Jyväskylän yliopiston palautejärjestelmien tuloksia.  

Yliopiston omien asiantuntijoiden monitieteinen kansainvälisesti arvostettu tutkimus luo kestävää pohjaa opiskeluhyvinvointityölle ja sen kehittämiselle.

Leena Penttinen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Leena Penttinen Jyväskylän yliopiston koulutuspalveluista.