Kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Mari Aholainen tuntee kulttuurijohtamisen roolit; tarvittaessa on oltava harmaana taustalla ja toisessa tilanteessa kiivettävä niin sanotusti saarnastuoliin. Hän nautti näistä rooleista, eikä väistele kumpaakaan. Oman kädenjälki näkyy siis monin tavoin. Työn hallitseminen on edellyttänyt tutustumista uran aikana monenlaisiin työtehtäviin ja etenkin erilaisiin organisaatiokulttuureihin.

Lukion jälkeen Mari Aholainen haki opiskelemaan journalistiikkaa Jyväskylän yliopistoon. Opiskelupaikkaa hän ei kuitenkaan ensimmäisellä yrittämällä saanut. Niinpä hän suuntasi kansanopistoon opiskelemaan vuodeksi ja sen jälkeen hän työllistyi arkistotehtäviin Helsingissä. Tällä välin kiinnostuksen kohde oli vaihtunut journalistiikasta  kirjallisuudeksi.   Kiinnostus kirjallisuuteen perustui hänen omaan lukuharrastukseensa ja hyviin opettajiin Joroisten yläasteella ja lukiossa.

Yliopisto-opinnot alkoivat vuonna 1991. Mari huomasi pian sivuaineiden korostuvan opintojen myötä. Kulttuurijohtaminen ja kulttuurihallinto nousivat nopeasti merkittäviksi. Tähän vaikutti myös Marin aktiivinen osallistuminen ylioppilaskunnan kulttuurivaliokuntaan ja toimiminen JYY:n kulttuurisihteerinä.

”Ylioppilaskunnassa toimiessa oppi paljon asioiden organisoinnista, kokousten johtamisesta, asioiden edistämisestä ja erityisesti taloushallinnosta. Se, että osaa puhua rahasta, lisää uskottavuutta ja se on osa ammattiosaamista!”

Opintojen aikana Mari Aholaiselle ei syntynyt valmiita uratavoitteita. Rohkeasti hän tarttui tarjottuihin työtehtäviin mmm. Saksassa klassisen musiikin festivaalijärjestelyissä, oopperajuhlien koulutussäätiössä ja erilaisissa yhdistyksissä. Ensimmäinen vakituinen työpaikka avautui  Hämeenlinna Kulttuurikeskuksen johtajana. – Tehtävä oli hyvin lastenkulttuuriin painottuva, kaupunki sopivan kokoinen ”aloituspaketiksi” kulttuurijohtamisen tehtäviin. Johtamisessa voi kehittyä vain johtamalla, Mari kertaa Hämeenlinnan vuosiaan.

Hämeenlinnasta Marin urapolku vei Pieksämäelle vapaa-aikatoimenjohtajaksi. Haasteita toi liikuntatoiminnan palvelutuotannon liittyminen työtehtävään. – En tiennyt jäähalleista mitään, Mari nauraa. Siitäkin selvittiin; epävarmuutta pitää sietää ja neuvoja kysyä tarvittaessa. Yhteistyötä tehtiin aktiivisesti naapurikuntien kanssa.

” Verkostoitumalla muiden kanssa pystyy laajempienkin kokonaisuuksien toteuttamiseen kustannustehokkaasti. Humanistit ovat laatu- ja kustannustietoisia, se on hyvä yhdistelmä. Heitä kannattaa palkata!”

Vaikka Mari Aholainen on ollut töissä eri kaupungeissa, on hän asunut koko ajan Jyväskylässä. Työmatkoihin on kulunut aikaa ja kilometrejä.  Vuodesta 2011 lähtien työpaikka on sijainnut kotikaupungissa, kun Aholainen valittiin Jyväskylän kaupungin kulttuurijohtajaksi. Hänen työtehtäviinsä kuuluu kulttuuriasioiden ohella moninaisia palvelualueen poikkileikkaavia asioita, kehittämistehtäviä sekä  talous- ja henkilöstöjohtamista.  – Työelämässä on ollut mahtavaa nähdä  kuinka abstrakti asia muuttuu konkreettiseksi. Yliopisto-opintojen  ja työelämän ansiosta minulla on asioiden molemmat puolet hallussa ja pystyn ajattelemaan laajasti, Mari summaa yliopistossa opittuja työelämätaitojaan.

Mari Aholainen korostaa, että taideaineiden opiskelu mahdollistaa paljon erilaisia työympäristöjä.  Työ kuitenkin elää ajan mukana. Uusia työmuotoja syntyy erilaisten organisaation toimialarajapintojen kautta. Ammattitaitoa on pidettävä yllä ja kehitettävä itseään uusia vaatimuksia vastaavaksi. Aholainenkin on hankkinut täydennyskoulutusta johtamisen alalla ja tekee tällä hetkellä jatko-opintoja. Pitkälle opiskellulla kulttuuripääomalla nostetaan myös ei-kulttuuristen alojen kulttuuripitoisuutta, Mari painottaa.

”Taideaineiden vaikuttavuus on enemmän kuin yksi plus yksi.”

 

 

 

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.