Millainen musiikki saa sinut hyvälle tuulelle? Mitä laittaisit soimaan kun ystävät tulevat kylään? Saatko musiikista lohtua murheen keskellä, tai ehkä energiaa lenkkipolulla tai siivotessa? Musiikki on monin tavoin läsnä arjessamme, vaikuttaen vahvasti mielialaamme ja toimintaamme. Noin kolmasosa hereilläoloajastamme sisältää musiikkia.

Musiikin vaikutus tunteisiin on yksi musiikinpsykologisen tutkimuksen ajankohtaisista aiheista. Tiedämme millaiset musiikkipiirteet saavat kuulijan kokemaan musiikin helläksi, aggressiiviseksi tai surulliseksi.

Tiedämme myös, että yksilöt eroavat suuresti kokemuksissaan: heavymetalli voi raastaa yhden kuulijan korvaa, mutta antaa toiselle energiaa ja voimaantumista. Musiikkimieltymykset heijastelevat niin persoonallisuuttamme, arvomaailmaamme kuin kulttuuritaustaamme. Yhteistä on, että itselle mieleinen musiikki mahdollistaa rikkaan paletin tunnekokemuksia: rentoutuneisuutta, voimaa, iloa ja yhteenkuuluvuutta.

Musiikin tehokkuus tunnevaikuttajana perustuu siihen, että vaikutusmekanismeja on runsaasti: reagoimme jo refleksien tasolla akustisiin ääniärsykkeisiin, tahdistumme rytmeihin ja samaistumme esikielellisellä tasolla sellaisiin äänenkorkeuden, äänenvärin ja äänenvoimakkuuden sävyvaihteluihin, joita jo vauva hyödyntää kommunikaatiossaan. Liitämme musiikkiin myös lukemattomia tunneperäisiä muistoja, mielipiteitä, symbolisia merkityksiä sekä opittuja ”kielioppisääntöjä” vaikkapa molliharmonian ja surumielisyyden yhteydestä. Musiikki on tunnekieltä, joka operoi laajasti kehollis-kognitiivisen kokemuksen eri alueilla.

Mitä hyötyä tällaisesta tunnevaikuttajasta oikein on? Musiikki tarjoaa toki viihdykettä ja elämyksiä, mutta syvempiä ja laajakantoisempiakin merkityksiä on. Musiikillisen toiminnan on osoitettu esimerkiksi edistävän päiväkoti-ikäisten lasten sosiaalista vuorovaikutusta. Kuoroharjoitusten tiedetään laskevan stressihormonitasoja, musiikinkuuntelun on näytetty lievittävän kipukokemusta, ja musiikkiterapian on osoitettu olevan tehokas hoitomuoto masennukselle. Tunnevaikutusten ohella musiikilla on kognitiivista ja motorista toimintaa aktivoiva vaikutus, ja musiikki edistää esimerkiksi kielenoppimista ja aivohalvauksesta toipumista.

Musiikin lukuisat hyvinvointivaikutukset ovatkin nouseva kiinnostuksen kohde alan tutkimuksessa.

Jyväskylän yliopistossa toimii yksi maailman johtavista musiikkipsykologian tutkimusyksiköistä. Tarkastelemme musiikin kognitiivista prosessointia niin arkikokemuksen, kasvatuksen kuin terapiankin näkökulmista, hyödyntäen menetelmiä aivotutkimuksesta liiketutkimukseen ja tietojenkäsittelytieteeseen. Musiikki on vain yksi taidemuoto, mutta sen tutkiminen tarjoaa monipuolisen näkökulman ymmärtää laajempia psykologisia prosesseja ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Tutkimuksessani tarkastelen tällä hetkellä sitä, milloin musiikin käyttö tunnetyökaluna on terveellistä ja miten musiikkia voi hyödyntää tunnetaitojen oppimisessa. Tiedämme esimerkiksi, että nuorten aikuisten musiikinkuuntelussa tunteisiin liittyvät tavoitteet ja vaikutukset ovat keskenään paremmin linjassa kuin teini-ikäisillä. Selvitämme parhaillaan, mitkä tilannetekijät ja yksilölliset taustatekijät selittävät arjen tunnesäätelyn onnistumista ja millainen tunneprosessointi edistää toipumista musiikkiterapiassa.

Musiikki on arjen vitamiinipilleri, jolla on annettavaa niin stressinhallinnalle, oppimiselle, kehotuntemukselle, kuin vuorovaikutuksellekin. Näin monipuolisen lääkeaineen vaikutusmekanismien ymmärtäminen on melkoinen haaste, joka edellyttää monitieteistä tutkimusta. Kompleksisuudessaan musiikki on erinomainen juuri tunnetyökaluna, koska ovathan tunteet välillä melko monimutkaisia – rytmien ja sävelten kudelma tarjoaa niille vertaisensa heijastepinnan.

 

Suvi Saarikallio
Musiikkikasvatuksen apulaisprofessori
Musiikinpsykologian dosentti
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.